keskiviikko 24. elokuuta 2016

LASTEN PÄIVÄKODIN JA ÄIDIN OPISKELUJEN YHDISTÄMINEN

Kieltämättä on hankalaa yhdistää sekä ammatti kuin myös lukio opinnot, avopuolisona oleminen, ystävät ja se tärkein, -äitiys. Kaikkea ei jaksa suorittaa 100 lasissa, täydellä teholla. Koulussa sitä pyrkii tietysti antamaan kaikkensa ja imemään tietoa niin paljon, että sitä tuntuu tippuvan jo korvistakin. Kotiin saapuessa energiavarastot on usein jo käytetty loppuun ja ainut mikä houkuttelee olisi sänky, jonne voisi ryömiä peiton alle pohdiskelemaan päivän aikana opittuja asioita. Lapset kuitenkin vaativat ja tarvitsevat huomiota siinä missä ennenkin, ellei jopa hieman enemmänkin. 
Hävettää jopa myöntää mutta yllättävän usein tulee nykyisin istutettua lapset iltaisin telkkarin ääreen, ja samalla itse nojattua käsivarteen kuola valuen, silmät pilkkien. Olen kovapäinen luonne ja yritänkin suorittaa kaiken aina paremmin kuin keskivertoisesti, mutta tällä hetkellä elämässä on monta prioriteettia, jotka kaikki tulisi suorittaa tai ei edes suorittaa vaan elää kunnolla. Kultaista keskitietä haetaan vielä.


Itselläni on siinä mielessä onnellinen tilanne, että olen lähes kaikki atto-aineet jo opiskellut, joten niistä ei tule lisä stressiä. Mutta kyllä niitä ammatillisia tehtäviä usein riittää myös kotiin viemisiksi saakka. Tuntuu epäreilulta riistää lapsilta aikaa myös kotona. Lapset kysyvät "äiti mennäänkö leikkipuistoon leikkimään hippaa" ja mies toteaa vieressä "joo isi vie". Lupaat vaihtoehtoisesti katsoa illalla lapsien kanssa jonkun huisin kivan prinsessa elokuvan, koska et kerkiä puistoon juuri siltä istumalta. Mutta illalla oletkin jo niin väsynyt, että yhteinen elokuva hetki päättyy omalta osaltasi alkutekstien jälkeen kuorsaukseen. Näin ei tietenkään ole joka päivä, mutta usein kyllä. Onneksi meillä on kuitenkin viikonloput! Uskon ettei mene kovin pitkään, kun arki asettuu ja kaikesta tulee rutiinia. Pääkoppa oppii käsittelemään kaiken informaation ja velvoitteet niin elämästä tulee taas vähemmän väsynyttä!

Kuvat on otettu museorautatiellä, eli tässä ei kulje junia.

Kuulisin mielelläni muiden kokoemuksia vanhemmuuden ja opiskelun yhdistämisestä. Kuinka kauan vei aikaa ennenkuin arki asettui uomilleen vai oliko kaikki ihan helppoa alusta saakka? :)


10 kommenttia:

  1. Mä alotin amk opiskelun ku nuorempi oli 9kk ja isompi 2v8kk. Äitiysloma loppu maanantaina ja tiistaina alko koulu. Lapset oli kotihoidossa. Miehellä 3-vuorotyö ja mulla oli koulua 1-4 päivänä viikossa, joko päiväsaikaan tai illalla 16.30-20.30. Opintojen alussa opo sano, että kurssien ja tehtävien suorittamiseen menee n. 1,5-2v. Mä tein ne 9kk aikana ja sain paperit sen jälkeen. Isovanhemmat hoiti n. 5 koulupäivänä lapsia syys- ja kevät lukukaudella. Ja vissiin pari yksittäistä vkl päivää et sain tehdä tehtäviä. Loput mentiin omin voimin. Tehtäviä tein päikkäriaikaan, illalla ja yöllä. Vaikka toisin vois luulla niin todistus oli mitä parhain! Loppukeskustelussa (jouduin ottaan lapset mukaan ku en saanu hoitajaa) ope totes et "mä en voi kyllä kun ihmetellä et miten sä sait tän suoritettua näin lyhyessä ajassa kahden pienen lapsen kanssa. Hatun noston arvonen suoritus."

    Kyllä siitä selviää ku siitä arjesta vaan saa kiinni =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau oot oikein super temmolla suorittanut opinnot! Ei voi muuta kuin nostaa hattua, tosi hienoa :)

      Kyllä tähän arkeen itsekin tottuu, kun saa vaan kiinni siitä kunnolla ja oppii "järjestelemään" asiat järkevästi :D

      Poista
  2. Nämä on niin ihanat kuvat.♥
    Valtavasti tsemppiä sinne. Kyllä se siitä lähtee sujumaan kun pääsee uuteen arkeen kunnolla kiinni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi <3 Ja kyllähän se tästä tietysti syksyn mittaan paranee, kun juurikin pääsee arkeen kiinni :)

      Poista
  3. Ehkä opiskelua voisi verrata myös työssäkäymiseen. Joskus joudun kantamaan töitä myös kotiin ja joitain valmisteluja pitää tehdä seuraavaa työpäivää varten jo edellisenä iltana. Ei mikään herkullinen tilanne. Meidän perheessä meni n. 2 kuukautta, että totuimme tilanteeseen ja aloimme taas "nauttimaan" ihan tavallisista arki-illoista, teimme suunnitelmia ja jaksoimme taas tavata ystäviä myös viikolla. Sitä oppii hyödyntämään jokaisen pienen aika-ikkunan erilaisiin askareisiin. Bussimatkat, kahvitauot.. Huhu! On tämä meno hurjaa mutta kaikkeen tottuu!! <3 Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehdottomasti työntekoa voi verrata koulussa käymiseen. Varsinkin kun joutuu tuomaan työt vielä kotiinkin. Hetken verran varmasti vaatii totuttelua mutta eiköhän asiat lutviudu vielä omille paikoilleen :) Tsempit sinne myös <3

      Poista
  4. Kyllä se arki sieltä löytyy :) teillä on ihana perhe!
    Ps. Kuvateksti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Petra <3
      Ja juu oli pakko laittaa maininta ettei kukaan oleta, että ihan lähijunan raiteilla kuvaisin lapsia :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...