maanantai 8. elokuuta 2016

LAPSET ENEMMÄN PÄIVÄKODISSA KUIN KOTONA

Elämme jännittäviä aikoja, sillä huomenna tässä perheessä alkaa uusi arki, johon kaikilla onkin totuttelemista. Lapset jatkavat samassa päiväkodissa mitä kesälläkin, tosin ryhmäjakoja on muutettu nyt niin ettei Helmi ja Henni ole enää samassa ryhmässä. Itse päiväkoti on kuitenkin sama, joten todennäköisesti tytöt päivän aikana ehtivät useammankin kerran heiluttaa heipat toisilleen. Päiväkoti arjen muutokset eivät pelkästään liittyneet tähän uuteen ryhmäjakoon, vaan myös hoidon pituuteen tulee hurja muutos. Mies vaihtaa parin viikon sisällä työpaikkaa, jonka vuoksi työajat muuttuvat hieman ja itselläni alkaa opiskelut huomenna (apua). Opettajalta kuulinkin, että on hyvä varautua kahdeksan tuntisiin päiviin, joka päivä. Siihen bussimatkat kaupungista kotiin ja muu siirtyminen niin kello on pahimmillaan reippaasti yli viisi illalla, kun pääsen hakemaan tyttöjä päiväkodista. Lasten päiväkoti päivät venyvät näinollen yli kymmenen tuntisiksi. Aivan järjetöntä! Lapset viettävät arkipäivisin heräillä olo aikaa kotona noin kolme tuntia mikä on kamalan vähän verrattuna päiväkodissa vietettyyn aikaan. Ei tämän äidin mieli kestä tällaista ajatusta. Tekisi mieli heittäytyä lattialle huutamaan ja potkimaan kuin taapero karkkihyllyllä mutta se ei ikävä kyllä hyödytä ketään. Harmittaa. Enemmänkin kuin harmittaa. Puhuinkin miehelle jo siitä, että tämä on täysin mahdoton yhtälö itselleni. Kehitin mielessäni pahimmanlaiset kauhuskenaariot siitä kuinka lapset kokevat turvattomuuden tunnetta ja erkanevat perheestään. Mitään ei ole kuitenkaan vielä kiveen hakattu ja arki tosiaan alkaa vasta huomenna. Eiköhän viikon aikana asiat saa paremman perspektiivin itselleen.


Haluaisin kuitenkin kuulla jos jollain lapset joutuvat olla pitkiä päiviä hoidossa niin miten he ovat sopeutuneet asiaan?

20 kommenttia:

  1. Meillä pahimmillaan poitsu on ollut vaille kahdeksasta vähän yli neljään hoidossa. Vähän itseä kyllä harmittaa iltaisin, kun niin nopeasti pitääkin olla laittamassa kaveria nukkumaan... Mutta siihen tottuu, ja osaa täysillä arvostaa niitä iltojen tunteja, sekä viikonloppuja!

    Ite kanssa palaan kouluun huomenna, poika hoidossa taas tutussa ja turvallisessa paikassa. Tänään otettiin vähän ennakkoon, jos tulisikin suuri hätä kesken päivän. Aamulla varauduttiin olemaan paikalla vähän pidempään juttelemassa, mutta ei, kolmessa minuutissa ulkona. Oikein iloisesti poitsu vilkutteli meille ennen kuin ehdittiin heippoja huudella :D Tänään oli oikein väsynyt rankan päivän jälkeen, ja ihan itse ehdotteli nukkumaan menemistä...

    Mihis kouluun muuten oot menossa? :) Saattaa olla miun muistin vika, etten sitä just nyt muista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olin laskenut että joka päivä olisi 8-16 ja perjantait vapaina, kun siis näin meille ensin sanottiin. Koulu muutti käytäntöä ja nyt mielestäni ajat ovat hieman järkevämpiä. Joinain päivinä olen kotona tosiaan vasta klo 18 mutta mies kulkee autolla joten hän pääsee jo 5 aikaan hakemaan tyttöjä. Näinä päivinä toki päivät ovat siitä huolimatta pitkiä kun hoitoon mennään jo 6:20 mutta huomattavasti paempia mitä ensin ajattelin. Eiköhän asiat tästä lutviudu pikkuhiljaa <3

      Ja siis audiovisuaalista viestintää opiskelen :) En ole blogissa asiasta kertonutkaan!

      Poista
  2. Meillä yksi tyttö.. nyt syyskuussa 4v. Aloitti päivähoito-elämän 11kk:n iässä. Eikä isompia ongelmia ole ollut. Hoito-ajat ovat vaihdelleet, mutta tytär on paremmin pärjännyt varmaan kuin äiti! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä se näin tuppaa menemäänkin, että äiti pärjää huonommin mitä lapsi/lapset :D Kiva jos siellä päikkyily sujuu hyvin <3

      Poista
  3. Meillä Lilian on lähes aina 7-15.30. Nopeasti siihen päiväkotielämään sopeutuu, koska päivät on täynnä tekemistä ja kavereita :) Toki itseä harmittaa, kun aika kotona on minimaalista, mutta eihän tälle mitään voi jos molemmilla on perus päiväduunit ma-pe. Onneksi on kuitenkin yleensä aina viikonloput yhteistä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloput on meilläkin niitä jolloin keskitytään vain perheeseen, toki on menoja mutta lapset kulkee mukana. Nyt ei pysty joustaan yhtään :D

      Poista
  4. Voi, muistan nuo ajatukset silloin esikoisen kanssa kun palasin töihin - se miten hurjan lyhyeltä tuo kotonaoloaika tuntui.. yyh <3 Meillä lapset ovat hoidossa 8.15-16.00 Sumplimme vähän aikataulujen kanssa niin, että toinen vanhemmista menee vähän myöhemmin töihin ja toinen lähtee vähän aiemmin kotoa että kerkeää hakemaan lapset hoidosta. Lisäksi hankimme kakkosauton silloin, jotta logistiikka toimisi paremmin. Meillä myös istutaan Helsingin pahimmassa ruuhkassa kun olemme ydinkeskustassa töissä ja asutaan kaupungin pohjoisosassa. Näin ollen ilman tätä "sumplimista" lapset olisivat juuri melkein sen 10 tuntia.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin hyvä systeemi <3 Ja kurjaahan tämä on.. Mutta onneksi päiväkodin henkilökunta on tullut ihan kaverillisen tutuksi niin on mukavampi jättääkin hoitoon :)

      Poista
  5. Kyllähän mä luulen, että suurimmalla osilla täyttä työpäivää tekeviä vanhempia hoidossa vietetty aika on pidempi kun kotona hereillä vietetty aika. Näin se vain menee :( Itse olen yh:na aikanaan kokenut myös tuon sinun ahdistuksesi, mutta minkäs teet. Itku kurkussa muutaman kerran menin tyttöä hakemaan kun näin, kuinka hän seisoo pimeässä pihassa käsikädessä hoitajan kanssa ainoana lapsena. Kaikki muut oli jo haettu. Nämä oli oikein niitä "äitiyden kultahetkiä".

    Mutta, vähän vanhempana koettiin sitten myös niitä hetkiä, kun äiti sai vielä puolisen tuntia niiden pitkien päivien lisäksi viettää päiväkodin pihassa ja suostutella tyttöä lähtemään kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee ja vaikka sen tiedoistaa niin ei se oloa helpota :(
      Kaikkeen kyllä tottuu ja talvella tämä on jo varmasti jo rutiinin omaista.

      Itsekin olen kokenut juurikin tuon, että lapsia kun olen hakenut niin he ovat ainoina siellä.. Pienempi juoksee itkien portille kädet ojossa. Siinä sydän kyllä menee riekaleiksi ja tulee miettineeksi että onko tämä sen arvoista..

      Poista
  6. Päiväkotiasiaan en osaa sanoa kuin tsemppiä! Mutta hei kerro sun ekasta koulupäivästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ekana koulupäivänä ei ollut muuta kuin tutustumista kouluun mutta voisin yllä kirjoitella koulun alusta näin ylipäätään :)

      Poista
  7. Siis tämä tuli jotenkin niin apteekin hyllyltä! Sama ahdistus valtasi tämän äidin, romahdin itkemään työpäivän jälkeen kun tyttö oli jo nukkumassa enkä nähnyt tyttöä muutakuin aamulla :( tuli niin inhottavan itsekäs olo, kun kuitenkin voisin vielä olla kotona lapseni kanssa, mutta kun ei rahkeet ilman työtä riitä.

    Ollaan aloteltu "hempeästi" niin, että tyttö oli ensin 4 tuntia sitten 6 ja nyt kohta luultavasti venyy 8½ tuntisiksi tarha-päiviksi.. Ihan älytöntä että vuorokaudessa loppuu tunnit kesken!! Tsemppiterkuin itku_potku_raivoitku-äiti ruudun tältä puolelta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi siis niin samat fiilikset sun kanssa! :( <3 <3

      No mutta oikeesti mukavaa, että voitte aloitella tuollain hieman pehmeämmin!
      Tsemppiä sinne myös, toiselta itkupotkuraivarimamalta :)

      Poista
  8. Rankkaa se on . Meillä lapset herätetään 05.00 ja hoidossa ollaan 05.15-15.10... olemme mieheni kanssa samassa työpaikassa mutta eri paikkakunnalla kuin kotimme. Lapset ovat sopeutuneet hyvin vaikkakin aamu herätykset, vaatteet päälle ja menoks, ovat monesti hell..... joskus hoitopäivän jälkeen ovat erittäin kiukkuisia... tai vetäytyvät omiin huoneisiin leikkimään rauhassa ...nyt poika 5 ja tyttö 3.5v .. aloittivat n. 2 vuotta sitten hoidossa . Nyt suunnittelen mieheltä salaa raskautuvani jotta saisin lapset hoidosta pois . :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis inhottaa jopa sanoa näin mutta jollain tavala jopa lohduttavaa huomata, että muillakin on tällaista.. vaikkei se paljoa lohduta tietysti :/

      Meilläkin kiukutellaan. Aivan hirveästi. Siitä jos jostakin tulee epäonnistunut fiilis itselle. Väsyneenä ja muutenkin huonolla omallatunnolla sitä tulee suututtua takaisin ja oravanpyörä senkuin pyörii. Puuh.

      Poista
  9. Meillä oli tuollaista kun olin yh. Lapset olivat 10h päivästä päiväkodissa ja joka toinen vkl isällään. Loma-ajat joululomaa lukuunottamatta tein töitä (opiskelin muuten), joten eihän niitä lapsia nähnyt ikinä! Varsinkin kun hoidosta piti usein suoraan kiitää ruokakauppaan, ehdittiin kotona olla hereillä illalla vain noin 1,5 tuntia. Jos yhtään lohduttaa, tällaiset vaiheet ovat kuitenkin usein ohimeneviä. Nykyään olen naimisissa uuden puolison kanssa ja ollaan saatu soviteltua työt niin että lapsilla on kolmipäiväinen hoitoviikko. Aikanaan oli vaikea kuvitella, että tällaista voisi koskaan olla, mutta yleensä jossain vaiheessa elämä heittää eteen uusia mahdollisuuksia :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että teillä lopulta arki vakiintui ja asettui paikoilleen <3
      Sitä kovasti odotellaan täälläkin. Ja eihän se näin tule jatkumaan tietenkään loputtomiin mutta sitä ajattelee väkisinkin, että näkeekö päiväkodin tädit enemmän kuin mitä itse, ovatko he enemmän läsnä ja muuta. Ei saisi ajatella näin tietenkään mutta väistämättä ajatuksia tulee mieleen. Kyllä tämä tästä! ❤️💪🏻

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...