lauantai 6. lokakuuta 2018

10 FAKTAA MINUSTA


Ajattelin, että te seuraajat ette tunne mua ehkä ihan hireän hyvin kuitenkaan niin miten olisi tällainen fakta postaus tähän väliin? Mietin jos raotettaisiin verhoa vähän enemmän ja paljastettaisiin sellaisia faktoja joita ei kovin moni tuntematon oikeasti ehkä tiedä.

1. Omaan pahan tavan narskutella hampaita. Teen sitä lähes koko ajan, oikeasti. Stressaantuneena, innostuneena, tylsyyksissäni ja oikeastaan lähestulkoon koko ajan puren takahampaita yhteen. Kärsin usein päänsärystä ja uskon tämän narskuttelun olevan iso syy näihin särkyihin.  

2. Olen klaustrofobinen persoona, joten käyn mm ovi auki vessassa aina.

3. Käytän mieheni vaatteita aina kotona. Ovesta ulos asuessa puen jokseenkin fiinit ja sopivat vaatteet mutta kotiin tullessa riisun aina alusvaatteisilleni ja käyn miehen vaatekaapilla.


4. Olen Pepsi fani, syrjin Coca-Colaa. Varsinkin sokerittomia versioita.

5. En muista pojan nimeä kenelle menetin neitsyyteni vajaa viisitoista vuotiaana.

6. Olen hellä mutta ankara kasvattaja. 


7. Sairastan keskivaikeata ahdistuneisuushäiriötä. Aloitin keväällä psykiatrilla käynnin ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteiden takia. Olo on paljon parempi terapian ja mielialalääkkeiden vuoksi.

8. Kärsin kroonisista levottomista jaloista. Näistä olen kärsinyt aina mutta mielialalääkkeiden aloittamisen jälkeen nämä ovat muuttuneet potenssiin 100. Kaveri vinkkasi kompressiosukista ja ne ovat auttaneet yllättävän hyvin.

9. Pidän varpaita erittäin vastenmielisenä, kutsun niitä yleensä ulokkeiksi sillä ne vaan ovat niiiiiiin ällöttäviä. Lasten varpaat menee vielä siinä ja siinä mutta saan kylmiäväreitä jos miehen varpaat koskettavat minuun peiton alla. 

10. Normaali ruumiinlämpöni on 35,9 eli mikäli olen 38 asteen kuumeessa niin se on jo korkea. Alan hallusinoimaan herkästi. Viimeksi kuumeessa (41 astetta) kuvittelin kylppärin olevan täynnä hämmähäkin verkkoa. 


Haastan teidät vastaamaan kymmeneen erikoiseen faktaan teistä! Voit vastata tähän alle kommentin muodossa tai luoda oman postauksen tästä aiheesta <3 Olisi kiva lukea ne teidän erikoisemmat :)

torstai 13. syyskuuta 2018

KESÄ 2018

Elokuusta tuli taas syyskuu, mihin tämä kesä taas karkasi? Jälleen on virallisesti syksy saapunut, mieli kyllä kieltämättä haikailee takaisin kesään. Voin heittämällä sanoa, että tämä kesä oli paras mitä olen elämässäni kokenut, sen vuoksi ehkä tässä sitä haikeudella muistelenkin. Laitoin juuri luurit korvaan, Spotifysta soimaan luomani kesä2018 listan ja tulin vilauttamaan tänne teille vähän meidän kesää kuvien muodossa.  


TÄNÄ KESÄNÄ ME:


Käytiin Tallinnan risteilyllä lasten kanssa ja samalla reissulla Tallinnan eläintarhassa.
Tukholman risteilyllä ja Gröna Lundissa lasten kanssa.
Vietettiin tupareita, miehen synttäreitä sekä omia ammattiin valmistujaisiani.
Juhlittiin lasten 6v & 4v synttäreitä suvun sekä kavereiden kesken.
Uitiin itsemme rusinoiksi aika monta kertaa.
Reivattiin lasten kanssa Elastisen tahtiin Lohjan Aurlahtipäivillä.
Yökyläiltiin kavereilla.
Pikniköitiin takapihalla tai tehtiin isompia eväsretkiä vaikka minne.
Lasten yksi lemppari kesä puuhista oli juosta saunan jälkeen alasti pihalla, pyyhe viittana ja huutaa "mä oon nakulepakko"
Grillattiin makkaraa ja kerättiin kaikki yhteensä noin 8 kesäkiloa.
Käytiin kavereiden kesken päättämässä kesä WKND festareilla. 

<3 jne.. jne.. jne.. <3



tiistai 11. syyskuuta 2018

PASKAMAINEN ENTEROROKKO

Instagramia seuraavat saattoivat huomata, kun laitoin viime viikon keskiviikkona kuumemittarista kuvan joka näytti reilua 38 astetta. Siitä tyttären tila huononi puolen tunnin aikana niin roimasti, että hain toisen tyttären kaverinsa synttäreiltä pois ja lähdettiin päivystykseen jonottamaan. Kuuden vuoden äitiyden aikana kaiken näköiset sairastelut ovat tulleet tutuksi, eikä mikään enää niin hirveästi yllätä ja lapsen vointiin osaa suhtautua rauhallisesti. Nyt oli kuitenkin toisin, tuon neljävuotiaan olotila romahti tunnin aikana todella huonoksi. Kuume nousi lähes neljäänkymppiin, lihaksia särki, käsin ei voinut koskettaa mihinkään, päänsärkyä ja yleistä voimattomuutta. Päivystyksessä, kun odotimme lääkärille pääsyä niin käsiin ilmeistyi ihottumaa. Itse vielä ajattelin sen olevan nokkosihottumaa, sillä meidän perheessä se on esikoisella sekä isällä normaalia mikäli sairastavat korkeaa kuumetta. Lääkäri totesi kuitenkin samantien enterorokoksi, tosin siinä vaiheessa vielä lieväksi sellaiseksi.


Tällaiselle taudista enempää tietävälle ihmiselle se oli samantien aikamoinen "hyi h**tti tilanne. Sillä se mitä olen enterosta kuullut niin kynnet lähtee pois ja iho kuoriutuu sekä täyttyy mätäkuplista. Eli siis mielikuva oli sama, mitä olen katsonut tv sarjoissa ihmisten sairastavan ruttoa. 


Kyseinen yö meni lapsen kirkuessa ja itkiessä, soitin jo kertaalleen päivystykseen, että mitä tässä on enää tehtävissä. Siellä onneksi oli puhelimessa mukava terveydenhoitaja, joka sai minut rauhoitettua ja käski antamaan vaan lisää lääkettä, jos lapsi ei rauhottuisi tai kuume ei laskisi niin päivystykseen takaisin. Panadoli ja Pronaxen alkoi kuitenkin onneksi toimia yhdessä ja kuopus sai unen päästä kiinni. Siitä huolimatta koko yö oli kitinää sekä jalkojen ja käsien hankaamista patjaan. Voi surku sentään.. Aamulla kuumetta ei kuitenkaan enää ollut, jotain hyvää sentään. 


Seuraava päivä oli jo paljon parempi tytön voinnin puolesta, iho ei. Yön aikana kämmenet, kasvot ja jalkapohjat olivat täynnä kipeän näköisiä vesirakkuloita. Tyttö ei itse oikein voinut tarttua mihinkään ja vessaan meneminenkin sujui lähinnä kantamalla, kun jalkapohjien näppylät tuntuivat niin kipeiltä. Syödä hän ei halunnut pariin päivään, sillä rokko näppylät tietenkin tuntuivat poskissa ja kielen sivuilla ikäviltä.


Tämä on kyllä inhottavin tauti mitä meille on päätynyt. Tästä tuleekin huomenna viikko, kun kuopus sairastui tähän, joten saa nähdä selvittiinkö muu perhe säikähdyksellä, sillä meillä muilla ei vielä oireita ole. Kaikessa paskamaisuudessaan löydettiin muutava hyvä niksi millä helpottaa näppylöiden polttavuutta ja kutinaa. 

1. KYLMÄ ! Annoin kylmäkallen käsiin ja jalkoihin niin niitä kuopus tykkäsi pidellä läpi päivän ja yön. Aina kun edellinen oli liian lämmin niin hän pyysi kylmempää kylmäkallea.

2. Allergialääke. Tästä en voi sanoa onko se oikeasti nyt aiheellista mutta, kun en tuona keskiviikkoisena yönä enää mitään muuta keksinyt niin annoin Ataraxia (antihistamiinia) panadolin kanssa helpottamaan kutinaa ja se tuntui auttavan ja tyttö sai nukahdettua. 

3. Smoothiet ja jääpälat. Meillä kuopus ei suostunut syömään edes jäätelöä, joka on ihme. Siis ihmetellään vieläkin anopin kanssa, että miten ihmessä mutta ei. Ainoat mitkä kelpasi oli jääpalikat ja t o d e l l a kylmä smoothie. Ostin monta annospussia ihan lastenruoka osastolta niin ne menivät todella kivasti alas jääkylminä. 

4. Vesirokko voide. Se lievittää kutinaa ja viilentää ihoa mukavasti. 

+Luin Googlesta, että kookosöljy auttaisi kutinaan myös, tätä ei tosin itse testattu. 

tiistai 4. syyskuuta 2018

KAVERISYNTTÄRIT 4 & 6 VUOTIAALLE


Huh! Elokuussa  meillä on aina hieman hässäkkää synttäreiden takia. Esikoinen on syntynyt 20.elokuuta ja kuopus 17.elokuuta. Yleensä olemme juhlineet yhdet yhteiset synttärit sukulaisten, kummien sekä lähimpien kavereiden kanssa, mutta tänä vuonna mukaan synttäri kuvioihin tulivat myös kaverisynttärit. Olen aiemmin ajatellut, että koululaisena kutsuisimme vasta kavereita juhlimaan mutta sen verran paljon meidän tytöt ovat saaneet kutsuja päiväkoti ja eskarikavereidensa synttäreille, että eihän me voitu olla pitämättä omia kaverisynttäreitä.Tytöt ovat kuitenkin aina olleet niin riemuissaan siitä, kun kutsu on kilahtanut heidän päiväkoti lokeroonsa ja se on ollut seuraavan viikon puhutuin puheen aihe. Ihan mielettömän mukavaa näin äitinä huomata, että omilla lapsille on siunaantunut näin lyhyessä ajassa kourallinen hyviä kavereita, joiden kanssa he tykkäävät viettää aikaa. Joten kyllä ne kaverisynttärit oli meidänkin pidettävä ja loppujen lopuksi näiden järjestäminen olikin yllättävän hauskaa puuhaa!


Sovittiin tyttöjen kanssa, että kolmeen kertaan me ei synttäreitä juhlittaisiin. Eli kun juhlimme sukulaisten kanssa yhteissynttärit niin juhlisimme kaverisynttäritkin samalla tavalla. Vieraiden kutsuminen tuotti itselleni hieman stressiä. Kokonaista päiväkoti ryhmää ja sen päälle vielä eskariryhmää en haluaisi tänne kotiini yksin valvottavaksi. Kyselin kutsujen jaosta päiväkodin hoitajilta niin lokeroon sai jättää kutsun muiden lasten huomaamatta. Kenellekään ei tietystikään haluttu luoda pahaa mieltä kutsumatta jättämisestä. Sen jälkeen aloin miettimään mikä olisi sopiva määrä kavereita ja päätimme mennä ikävuosien lukumäärän mukaisesti. Helmi täytti kuusi vuotta niin hän sai kutsua kuusi kaveriaan ja Henni täytti neljä vuotta niin hän sai kutsua neljä kaveriaan. Ihme kyllä mutta tämä ei tuottanut kummankaan välillä eripuraa eikä riitaa siitä "miksi toinen saa enemmän" vaan molemmat ymmärsivät hyvin tämän pointin tässä takana, jes!


Teemana meillä oli edelleen merenneidot. Hyödynsimme edellisen viikonlopun koristeet, joita ei itseasiassa oltu otettu edes pois vaan ne saivat odottaa seuraavaan viikonloppuun. Tarjoilujen suhteen mentiin helpomalla linjalla mitä aiemmin. Pöydästä löytyi karkkia, popparia, Jaffa-keksejä, sinistä limuboolia sekä jäätelöbuffet kastikkeilla ja karkeilla! Mitä itse olen huomannut niin täytekakut uppoaa aika harvaan lapseen. Jäätelöbuffettia olen käyttänyt muutamissa muissakin lasten juhlissa, joten se oli sellainen hyväksi todettu nappivalinta. 


Lapsia tuli päiväkodista ja esikoulusta yhteensä kymmenen kappaletta. Olin kutsunut pari kaveriani auttamaan juhlissa ja lasten kaitsemisessa, he ottivat vielä omat lapsensa mukaan, joten lapsia oli täällä yhteensä viisitoista! Pelkäsin hirveästi sitä, että mitä jos omat kädet ei riitä tai mitä jos en pysty katsomaan jokaisen lapsen perään samaan aikaan ja sen vuoksi joillekin lapsille sattuisi haavereita. Oli siis ihanaa, että sain apukäsiä tänne ja kaikki lapset pystyivät juhlimaan turvallisesti. Pakko kyllä myöntää, että noin suuren lapsimäärän kanssa meteli oli välillä korviaraastavaa ja meno toisinaan hieman liian villiä, mutta juhlat olivat lasten mielestä mielettömän kivat ja sehän se pääasia olikin.  Meidän tytöt totesivat, että parhaat synttärit ikinä, eiköhän se kerro jo kaiken oleellisen <3


Nyt kun tämä synttäri rupeama on takana niin voinkin vuodeksi tämän osalta huokaista. Vaikka synttäreitä on kivaa ja hauskaa järjestää niin olen iloinen, että nämä on vain kerran vuodessa, heh 

lauantai 25. elokuuta 2018

LASTEN MERENNEITO SYNTTÄRIT

Kuukauden suunnittelu ja tavaran hamstraaminen palkittiin tänään, kun koitti juhlapäivä. Tytöt heräsivät jo puoli seitsemältä aamulla pomppimaan meidän päällä ja hokemaan "milloin synttärit alkavat ja milloin vieraat saapuvat juhlimaan!"


Tykkään järjestää juhlia aina jonkun teeman mukaisesti, lapsien kanssa pohdittiin mikä olisi kiva tällä kertaa. Toinen halusi ponisynttärit uudestaan, toinen halusi prinsessa synttärit. Esikoinen on syntynyt 20.elokuuta ja kuopus 17.elokuuta, joten järjestämme aina yhteissynttärit, ainakin vielä kun he ovat niin pieniä ja tämä on mahdollista. Eripuraa tuli jonkin verran siis teemasta mutta lopulta molemmat piti merenneito teemaa ihanana ideana. 


Merenneidot ja keijut ovat molempien lemppari satuhahmoja, joten selasin Pinterestistä ideoita miten lähtisi toteuttaa kyseistä ideaa eteenpäin. Halusin sisällyttää heidän suureen päivään hieman taikaa, sillä esikoinen varsinkin rakastaa ajatusta siitä, että kaikkialla on edes hieman taikaa eikä mikään tapahdu sattumalta vaan kaikkeen on aina jokin pieni taianomainen selitys. 


Vaikka aloin hyvissä ajoin suunnittelemaan ja tilailemaan rekvisiittaa niin pääsin askartelemaan vasta päivää aikaisemmin. Moni asia jäi harmillisesti toteuttamatta mitä olin suunnitellut. Yön pikku tunteina kaverin kanssa laitoimme kodin juhlakuntoon ja pienien synttärisankarien ilmeet oli aamulla kyllä kaiken vaivan näkemisen arvoiset. 


Tarjolla oli sinistä limuboolia, pikkunaposteltavia, marenkeja sekä juhlapöydän kruunasi Kukkucakesin tekemät kuvankauniit merenneitotäytekakut. Kukkucakes on ystäväni luoma leivontayritys, jota hän tekee sivubisneksenä. Kakut ovat älyttömän upeita, kuten näette, ja maistuvatkin hyvältä! Sekin ehkä selittää juhlapöydän antimien olleen onnistuneet, että juuri mitään ei jäänyt juhlien jälkeen jäljelle.

tiistai 21. elokuuta 2018

HELMI 6V



Esikoinen täytti maanantaina 6vuotta. Uskomatonta, että sitä on ollut jo kuusi vuotta äitinä. 

Helmi on meidän perheen auringonpaiste, toisinaan hän käy liiankin kuumana ja kipakkana, yleensä tosin hän on vain se ilopilleri, joka saa hymyn kaikkien suulle toilailuillaan ja vitseillään. Helmi on vilkas lapsi, joka innostuu kaikesta tekemisestä ja joka rakastaa ajatusta siitä, että kaikkialla on ainakin vähän taikaa. Musiikki on lemppari juttu, hän muistaa monien artistien biisien sanat ulkoa mutta lempparit tuntuu olevan Elastinen sekä Robin. Hänellä tuntuu olevan rytmi veressään, isäänsä siis selvästi tullut. 

Meidän kuusivuotias on puhelias papupata, jolla on kommentti annettavana joka asiaan, hän ei jää sanattomaksi oikeastaan missään tilanteessa. Hän on kiltti luonteeltaan mutta kuitenkin mielipiteitään puoltava, joten toisinaan tulee eripuraa leikin säännöistä tai leluista. Hän pitää paljon glitteristä ja hiukset on aina oltava hyvin. Jos hän saisi itse päättää niin hiukset kiharrettaisiin joka aamu eskariin lähtiessä, mutta äiti on sitä mieltä, että pidetään tämä vielä viikonloppu juttuna. Esikuvanaan hän pitää mummia ja isiä. 

Sinä teit minusta äidin, opetit elämästä ja elämän arvoista enemmän kuin kukaan muu koskaan aiemmin. Olen erittäin ylpeä sinusta ja sinun saavutuksistasi. Olen ylpeä myös itsestäni, koska toisinaan on vaikeaa uskoa, että minusta on tullut jotain noin täydellistä. Niin avulias, kiltti mutta kuitenkin pippurinen ja omapäinen pieni ihminen. Onnea meidän rakkaalle 6 vuotiaalle eskarilaiselle <3 




HENNI 4V



Kuopus sai herätä paljon onnea vaan laulun saattelemana viime perjantaina, kun 4 vuotta tuli ikää mittariin. Tuo lievästi aamukiukkuinen, "ei vielä"-huutava ja kylkeä kääntävä pieni heräsi kerrankin kuin salamana sängystä ja hymy huulilla, heh. 

Meidän neljävuotias on hyvin äänekäs tyyppi, melkein aina jakaa mielellään omastaan, pukeutuisi ainoastaan mekkoihin ja leggareihin, haluaisi joka päivä lettikampauksen tai puolestaan olla harjaamatta hiuksia ollenkaan. Lempiväri on vaaleanpunainen ja pinkki. Suustaan hän on välillä hieman ronski, pyllyhuumori on näemmä geeniperiytyvää, ainakin tässä perheessä. Hän tykkää leikkiä keppihevosilla, barbeilla, pikkuleluilla, pomppia trampoliinilla ja juosta saunan jälkeen alasti pihalla käyttäen pyyhettä viittana. Esikuvanaan hän pitää ehdottomasti Frozenin Annaa ja Winxien Bloomia. 

Tämä neljävuotias on ihan huikea tyyppi!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...