torstai 27. joulukuuta 2018

PIKKUJOULUT IDEAPARKISSA

*Kaupallinen yhteistyö

Joulu meni ohitse jo niinkuin myös Kaksplus blogiverkoston pikkujoulutkin. Näistä juhlista taitaa olla aikaa jo noin kolmisen viikkoa. Teen niin paljon töitä tällä hetkellä, ettei ole yksinkertaisesti ollut aikaa koneen avaamiselle edes sähköpostien lukemista varten, saatika blogin kirjoittamiselle. Vuodenvaihdekin näyttää kiireiseltä täällä suunnassa mutta se tuntuu vain hyvältä!


Saimme järkättyä taas yhteistä aikaa ihanien blogiverkoston naisten kanssa pikkujoulujen merkeissä. Tällä kertaa pikkujoulut vietimme Tampereella Ideaparkissa josta meille oli varattu kokoustila yhteiseen käyttöön.  Ennen kokoustilaan siirtymistä meille oli luvassa Manu Uimin vetämä high heels tanssitunti Pirkanmaan tanssiopistolla, joka tosiaan vedettiin kokonaisuudessaan läpi korkkarit jalassa. Ihan huippu hauskaa oli, kun suhtautui kyseiseen tuntiin humoristisella mielellä. Tuli kyllä otettua kaikki irti tuosta tunnista ja eläydyttyä kaverin kanssa ihan kunnolla siihen diivamaisuuteen, sormien napsuttelun kera. Tiedä sitten yrittikö jokin sisäinen diiva kuoriutua ulos vai puhuiko ennemminkin varttia aiemmin juotu olut,heh. 


Tanssitunnin jälkeen suuntasimme sinne kokoustila Kotkaan, jossa kerkesin juoruilla ja nauraa näiden naisten kanssa vähän vajaa kaksi tuntia. Pari tuntinen kului aivan liian äkkiä, juuri ja juuri kerkesin survoa subin leivän naamaani, juomaan yhden limpparin ja osallistumaan ihaniin yhteistyökumppaneiden järjestämiin arvontoihin. Muut jatkoivat ilmeisesti matkaansa aika pian lähtöni jälkeen hotellille ja yökerho Naimaan. Itse lähdin ajelemaan takaisin Lohjalle yövuoroon. Kameraa en valitettavasti viitsinyt ottaa mukaan, sillä tiesin joutuvani jättämään sen yöksi autoon, joten tämänpä takia kuvasaldo on vain ja ainoastaan mun ja Matleenan yhteiskuvia tuolta tanssitunnilta. 

Kiitos jälleen kerran ihanille järjestäjille, yhteistyökumppaneille ja koko blogiverkoston porukalle tästä vuodesta <3



torstai 6. joulukuuta 2018

LAPSET SELITTÄÄ SUOMI SANOJA



Suomi
4v : Suomi on kuin Englanti.
6v : Suomessa on vaikka mitä kauppoja.

Lippu
4v: Suomenlippu
6v: Se laitetaan lipputankoon. Vaikka suomenlipun voi laittaa.

Presidentti
4v: No iskä ja vähän äitikin.
6v: Se soittelee ja kirjottelee. Joskus tekee esityksiäkin.

Pääkaupunki
4v: Voi matkustaa kartalla pääkaupunkiin.
6v: Pääkaupungissa on aika paljon taloja ja kirpputoreja ja välillä on hautajaisiakin.

Suomen kansalliseläin
4v: Leopardi tai koira.
6v: No jääkarhu, tietysti..

Koivu
4v: Tarkoittaa että niitä on pihalla.
6v: Se on tavallinen suomipuu.

Itsenäisyyspäivä:
4v: No mä tykkäisin vaikka pukea kauniita perhosmekkoja.
6v: Itsenäisyyspäivä on sellane, että mennään bussilla jonnekin juhlimaan ja on hienot vaatteet päällä.

Mitä teidän lapset vastaa näihin kysymyksiin?   

tiistai 4. joulukuuta 2018

LUMIUKKOSOPPA


Kaikille varmasti tutuksi tullut lumiukkosoppa on ihana lämmin ja makea herkku kylmiin pakkaspäiviin tai hauska vieminen esimerkiksi eskari tai päiväkotiaikuisille. Jos joku ei tiedä vielä mitä lumiukkosoppa on niin se on lämmin piparmintun makuinen kaakao♥  Nämä on niin helppo ja nopea tehdä, että tuo meidän pikkuväki saa muutamat tällaiset tehdä itse omille parhaille kavereilleen joululahjaksi. 

Lumiukkosoppaan tulee:
Kaakao annospussi
Vaahtokarkkeja
Polkakarkkikeppi
 + pari suklaa konvehtia halutessaan. 

Vaikka itse miellän lumiukkosopan aika lastenmieliseksi niin voihan näitä aikuisillekin tehdä viemiseksi. Itse lisään mukaan silloin vielä pienen baileys tai minttu snapsi pullon.  

Tässä vielä runo, jonka voi kirjoittaa lumiukkosopan mukaan:
Kun pakkanen ulkona kiristää, lumiukko soppa tää mieltäsi piristää. Ensin kuumaan veteen liemi keittele ja lumipallot mukaan heittele, lopuksi vielä lumiukon kävelykepillä sekoittele. Soppa lämmittää ja ilostuttaa mieltä, saat näyttää pakkasukolle kieltä!


keskiviikko 28. marraskuuta 2018

JOULUKUU LÄHESTYY - OTA SEURANTAAN JOULUKALENTERINI


Pari yötä enää joulukuuhun! Esikoinen ilmoitti aamulla, että joulukuuhun on enää kolme yötä. Meillä päiviä lasketaan ensin marraskuun puolivälistä joulukuun ensimmäiseen ja sen jälkeen itse jouluun. Joulukuun ensimmäistä päivää odotetaan ihan senkin vuoksi, että silloin saadaan lasten kanssa räjäyttää joululaatikot ympäriinsä ja kuorruttaa talo tontuilla ja glitterillä. Meillä mies on aina yrittänyt toppuutella ja hidastaa tätä meidän perheen naisten jouluintoilua, joka meinaa alkaa jo heti halloweenin jälkeen. 


En tullut kuitenkaan nyt kertomaan meidän sekopäisestä jouluintoilusta vaan siitä, että Instagram tililläni käynnistyy joulukalenteri, käythän nappaamassa tilini siis seurantaan! Joulukalenterissa pääset katselemaan meidän jouluvalmisteluita, siellä on myös huikean ihania arvontoja ja joululahja vinkkejä   

Instagram: https://www.instagram.com/nneacamilla

tiistai 27. marraskuuta 2018

25 VUOTIAS


Täytin lokakuun lopussa 25 vuotta. Jotenkin tuo kaksvitonen tuntuu jonkinlaiselta virstapylväältä, tavallaan sitä on vakaan ja elämästä viisastuneen kolmekymppisen ja nuoren, huolettoman kaksikymppisen välissä. 

Viimeiseen vuoteen on mahtunut masennusta, burnout, ammattiin valmistuminen, asuntokauppojen teko, eri paikkakunnalle muuttaminen, lasten päiväkotien vaihtaminen ja esikoisen esikoulun aloitus sekä hurja määrä remontointia. Viime syksyn ja alku vuoden härdellin tasaannuttua kaikki perusasiat ovat just nyt tosi hyvin. Elämä on aika tasaista muttei kuitenkaan tylsää. 


Mies on alkanut kriiseillä omaa lähestyvää kolmekymppiään ja tartuttanut jonkinlaisen ikä stressin nyt minullekin. Tai lähinnä stressin siitä pitäisikö meidän/minun olla saavuttanut elämässä jotain enemmän tai tehdä jotain paremmin. Loppujen lopuksi aloin kuitenkin ajatella, että ollaanhan tässä jo naimisissa oltu hetken aikaa, olemme kahden ihanan lapsen vanhempia, isohkon asuntolainan maksajia ja molemmilta löytyy työpaikat tietystikin. Koirakin on haaveissa, joku pieni. Eli kaikki sellaiset kliseet löytyy mitä aikuisella odottaa olevan, heh. Eli voisin sanoa kaiken olevan mallillaan ja unohtaa kriiseilyn. 


Eli millainen kaksivitonen olen? Ainakin onnellinen, olen onnellinen perheestäni ja ystävistäni. Olen edelleen tempperamenttinen ja herkkä, se tuskin tulee muuttumaan koskaan. Työkuviot on kohdallaan ja asunnon remonttikin sujuu suunnitelmien mukaan.







keskiviikko 24. lokakuuta 2018

VIIME HETKEN HALLOWEEN VINKIT AIKUISTEN JUHLIIN


Olen persoona, joka hurahtaa täysillä jokaiseen juhlittavaan juhlaan ja usein olen liiankin aikaisessa suunnitelmieni, askartelujen ja kymmenien paperilappusten kanssa, jotka ovat täynnä ranskalaisia viivoja toteutettavista ideoista. Esimerkiksi tyttärieni synttärit olivat elokuussa, suunnittelin ne valmiiksi jo kesäkuussa. Niistä juhlista, kun päästiin kävinkin jo halloween suunnitelmien kimppuun. Ensi viikonloppuna vietämme aikuis -porukalla halloween juhlia, yhdistettynä omiin 25v synttäreihin ja seuraavana viikonloppuna järjestän halloween aiheisen discon omille lapsilleni ja heidän pienille vierailleen. Toisaalta tämä ajatuksien harhailu ja ennalta asioiden sumpliminen on siinä mielessä hölmöä, sillä ehdin kyllästymään juhlaan ennenkuin se on edes lähettyvillä. Toisinsanoen toivoisin jo, että tämä halloween olisi taputeltu ja pääsisin fiilistelemään joulua urakalla,heh. Jos satutte miettimään niin mies ei kyllä pysy perässä, eikä varmastikaan hirveemmin nauti tästä juhlapyhien sekamelskasta mikä toisinaan vallitsee meidän talossa. 


Tulin kuitenkin kertomaan teille parit vinkit millä voi piristää aikuisten halloween teemaisia illanistujaisia. Voisin avata teille tätä meidän järjestämää ohjelmaa, liikaa en voi kuitenkaan kertoa jos joku vieraistani sattuisi tämän lukemaan niin pelin henki mensi pilalle.

Pakohuone peli: Tämä tosin tietysti vaatii tilaa. Meillä tämä on suhteellisen helppo toteuttaa, kun talo on kaksi kerroksinen ja tontti on sen verran suuri, että sinne saa vihjeitä ja tehtäviä piilotettua. 

Parhain asu kilpailu: Niin tajuttoman perus juttu kuin olla ja voi mutta usein tällaiset asu kilpailut saa ainakin omat kaverini motivoitumaan ja panostamaan asuihinsa. Usein monelle iskee jännitys siitä, että pukeutuukohan kukaan ja sen kautta jättävät itsekin pukeutumatta. 

Halloween aiheinen tietovisa: Itse tein Google Slides ohjelman kautta dia esityksen, jossa on 15 halloween aiheista kysymystä. Kysymykset voivat käsitellä elokuvia, historiaa, musiikkia, mitä vain kunhan jotenkin ovat kauhu teemalla toteutettuja. Tästä saa helposti pieni muotoisen juomapelin, kun toimii niin, että ensin vastauksen oikein huutanut henkilö saa/joutuu ottamaan shotin tai huikan jostain muusta juomasta. 

Beer pong: Katsoin Love Island Suomea ja heillä oli siellä hauska beer pong peli, jossa kupin pohjassa oli tehtävä, joka kupin juojan oli tarkoitus tehdä. Telkkarista katsottuna vaikutti aivan hurjan hauskalta, joten meinaamme kokeilla tätä omissakin juhlissamme. 



tiistai 23. lokakuuta 2018

KUN UHMA OTTAA VALLAN NIIN LASKEUDUTKO LAPSEN TASOLLE

Jokainen äiti tai vanhempi ylipäänsä varmasti tietää, tuntee ja kuulee sen uhmiksen korvia raastavan kirkumisen, näkee sen lattiaa polkevan jalan ja varmasti tuntee toisinaan ne pienet mutta terävät nyrkin iskut tuossa lantioluiden kohdalla. Joko lapsi huutaa "mutta kun mä haluuun!" tai sitten se huutaa "mutta kun mä en haluuu!" Yleensä uhmaiässä mikään ei riitä eikä mikään vastaus ole oikea. Mitä sitten, kun olet tuijottanut koko päivän lasta joka jo aamupalalla ilmoittaa, että olisi halunnut murot sittenkin keltaiseen kulhoon vaikka aiemmin olisi pyytänyt pinkkiä, tai ulos mentäessä olisi väkisin halunnut laittaa kumpparit vääriin jalkoihin (tähän tappeluun olen itse varsin kyllästynyt, siksi meidän neljä-vee kulkee kengät väärissä jaloissa about aina). Mites se kun kissaa roikotetaan miten sattuu tai voimistelurenkaissa sisko kerkesi keinumaan ennen ja sen vuoksi heittäydytään makarooniksi lattialle parkumaan niin kovaa, että omat korvasi ei vaan kestä, joten joudut vaihtamaan huonetta. 


Mutta mitä sitten tapahtuu, kun äidin oma "kuppi menee nurin"? Meillä tätä kutsutaan "nyt ihan oikeesti lopettakaa tai äidin aivot sulaa!" tai "nyt sitten alas siitä sohvalta ennenkuin äidillä menee käpy jumiin". Yleensä tämä tehoaa noihin meidän lapsiin, koska tästä seuraa jatko kysymyksiä siitä miten ne aivot voi sulaa, tuleeko ne korvasta ulos? Tai mihin se käpy menee jumiin? Aina ei näinkään helpolla kuitenkaan päästä. Silloin yleensä pakenen joko ulos haukkaamaan happea tai sitten huudan miehelle, että nyt on hänen vuoronsa, oma pää ei aina vaan kestä. 


Kaverini oli lapsineen käymässä meillä sunnuntaina lounaalla, hänellä on samaa ikäluokkaa olevat tyttäret mitä meillä on. Huomasin jo terassilla, kun menin heitä siihen vastaan, että nyt on pienemmällä herneet nenässä jo valmiiksi. Väsymystä tuntui olevan ilmassa kyllä jokaisella lapsella. Ruokailu eteni niin, että me kolme aikuista syötiin kuin myös kolme lasta mutta yksi ärripurri mulkoili meitä sohvan nurkasta ja ilmoitti katseellaan ettei varmasti tulisi ruokapöytään. Ilta eteni samalla tyylillä, kunnes kyseinen uhmaprinsessa sai kunnon raivarin. Jalkaa poljettiin lattiaan, äänihuulet punaisena hän kiljui ja yritti jopa mätkäistä äitiään. 


Nämä on niitä tilanteita, kun ei saisi nauraa. Kaverilleni sanoinkin, että kaikki empatia ja myötätunto häntä kohtaan mutta, kun omien lapsien noista KUNNON uhmaraivokiukuista on kuitenkin sen verran aikaa, että "aika kultaa muistot" ja helppohan se on vieressä hihitellä neuleen kaulukseen ja sitä rataa. Se mitä tämä äiti teki seuraavaksi oli jotain sellaista mitä itsekin olen monesti miettinyt tekeväni. Tiedättekö, kun viet väsyneen lapsen kauppaan ja se kullanmuru huutaa siinä ostoskäytävällä, että ihan välttämättä haluaa koiranruokaa vaikka teillä on kissa.. Siinä hetkessä sun tekee mieli heittäytyä seuraksi sinne lattialle ja huutaa, että perkele, kun nyt ei oteta sitä koiran ruokaa koska sinä tiedät paremmin mitä se kissa syö. Niin samaan tyyliin tämä kaverini istui lattialla lapsensa kanssa ja kuunteli uhmiksensa raivoamista ja lopulta alkoi ulista takaisin. Tiedättekö just sellaista päätöntä missä ei ole mitään tolkkua. Siinä he toisilleen alkukantaisesti äänteli hetken aikaa, kunnes lapsi ei enää voinut pidätellä nauruaan. 

Jestas, siis tätä mä niin sovellan ja kokeilen tähän kumppari ongelmaan! 

maanantai 22. lokakuuta 2018

MIES SELITTÄÄ MITÄ TARKOITTAA NÄMÄ "NAISTEN SANAT" !

Satuin näkemään Tehtävänimikkeenä Laura blogista Lauran hulvattoman haasteen, jossa mieheltä kysytään ns. naisten sanoja. Tartuin haasteeseen hymy jo valmiiksi huulilla. Mies on työmatkalla,  joten tekstarilla laitoin sanat hänelle ja hän vastasi reilu minuutissa takaisin päin sanojen selitykset! En ymmärrä miten perillä tuo mies voikaan olla näiden sanojen merkityksistä, odotin niin paljon pahempia vastauksia. Ihan vain pari hassua meni väärin. Huomaa tosin, että pilke silmäkulmassa hän on näihin vastaillut ;D 


Kylmävahaliuskat: Karvanpoisto lappuja.
Push up: Rintojen kohotukseen.
Louis Vuitton: Merkki paskaa.
Tuubitoppi: Putken mallinen kankaanpala "toppi".
Eyeliner: Silmämeikki.
O.b: Verinen rotta, tampooni.
Botox: Naamaansa kyllästyneiden korjausaine.
Tunika: Lisää kankaanpaloja.
Epilaattori: Karvanpoistokone.
Glitter: Shining like a diamonds.
Nilkkurit: Kengät varrella.
Max Factor: Meikki merkki.
Aurinkopuuteri: Poskipölyä.
Hipsters: Misujen boxerit.
Bolakoru: Odotuskoru (helisee)
Molo: (itkunaurunaama, munakoiso, kurkku, porkkana, maissi ja patonki -hymiö) Ei vaan, "Molo Kids" vaatemerkki...
Imetyskoru: Joku bolakoru kai tämäkin.
Tens-laite: Sähköshokkilaite lihaksille??!
Doula: Joku vauvan kantamiseen liittyvä riepu se kai oli.

Mitä teidän miehet vastaavat näihin? ;)

lauantai 6. lokakuuta 2018

10 FAKTAA MINUSTA


Ajattelin, että te seuraajat ette tunne mua ehkä ihan hireän hyvin kuitenkaan niin miten olisi tällainen fakta postaus tähän väliin? Mietin jos raotettaisiin verhoa vähän enemmän ja paljastettaisiin sellaisia faktoja joita ei kovin moni tuntematon oikeasti ehkä tiedä.

1. Omaan pahan tavan narskutella hampaita. Teen sitä lähes koko ajan, oikeasti. Stressaantuneena, innostuneena, tylsyyksissäni ja oikeastaan lähestulkoon koko ajan puren takahampaita yhteen. Kärsin usein päänsärystä ja uskon tämän narskuttelun olevan iso syy näihin särkyihin.  

2. Olen klaustrofobinen persoona, joten käyn mm ovi auki vessassa aina.

3. Käytän mieheni vaatteita aina kotona. Ovesta ulos asuessa puen jokseenkin fiinit ja sopivat vaatteet mutta kotiin tullessa riisun aina alusvaatteisilleni ja käyn miehen vaatekaapilla.


4. Olen Pepsi fani, syrjin Coca-Colaa. Varsinkin sokerittomia versioita.

5. En muista pojan nimeä kenelle menetin neitsyyteni vajaa viisitoista vuotiaana.

6. Olen hellä mutta ankara kasvattaja. 


7. Sairastan keskivaikeata ahdistuneisuushäiriötä. Aloitin keväällä psykiatrilla käynnin ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteiden takia. Olo on paljon parempi terapian ja mielialalääkkeiden vuoksi.

8. Kärsin kroonisista levottomista jaloista. Näistä olen kärsinyt aina mutta mielialalääkkeiden aloittamisen jälkeen nämä ovat muuttuneet potenssiin 100. Kaveri vinkkasi kompressiosukista ja ne ovat auttaneet yllättävän hyvin.

9. Pidän varpaita erittäin vastenmielisenä, kutsun niitä yleensä ulokkeiksi sillä ne vaan ovat niiiiiiin ällöttäviä. Lasten varpaat menee vielä siinä ja siinä mutta saan kylmiäväreitä jos miehen varpaat koskettavat minuun peiton alla. 

10. Normaali ruumiinlämpöni on 35,9 eli mikäli olen 38 asteen kuumeessa niin se on jo korkea. Alan hallusinoimaan herkästi. Viimeksi kuumeessa (41 astetta) kuvittelin kylppärin olevan täynnä hämmähäkin verkkoa. 


Haastan teidät vastaamaan kymmeneen erikoiseen faktaan teistä! Voit vastata tähän alle kommentin muodossa tai luoda oman postauksen tästä aiheesta <3 Olisi kiva lukea ne teidän erikoisemmat :)

torstai 13. syyskuuta 2018

KESÄ 2018

Elokuusta tuli taas syyskuu, mihin tämä kesä taas karkasi? Jälleen on virallisesti syksy saapunut, mieli kyllä kieltämättä haikailee takaisin kesään. Voin heittämällä sanoa, että tämä kesä oli paras mitä olen elämässäni kokenut, sen vuoksi ehkä tässä sitä haikeudella muistelenkin. Laitoin juuri luurit korvaan, Spotifysta soimaan luomani kesä2018 listan ja tulin vilauttamaan tänne teille vähän meidän kesää kuvien muodossa.  


TÄNÄ KESÄNÄ ME:


Käytiin Tallinnan risteilyllä lasten kanssa ja samalla reissulla Tallinnan eläintarhassa.
Tukholman risteilyllä ja Gröna Lundissa lasten kanssa.
Vietettiin tupareita, miehen synttäreitä sekä omia ammattiin valmistujaisiani.
Juhlittiin lasten 6v & 4v synttäreitä suvun sekä kavereiden kesken.
Uitiin itsemme rusinoiksi aika monta kertaa.
Reivattiin lasten kanssa Elastisen tahtiin Lohjan Aurlahtipäivillä.
Yökyläiltiin kavereilla.
Pikniköitiin takapihalla tai tehtiin isompia eväsretkiä vaikka minne.
Lasten yksi lemppari kesä puuhista oli juosta saunan jälkeen alasti pihalla, pyyhe viittana ja huutaa "mä oon nakulepakko"
Grillattiin makkaraa ja kerättiin kaikki yhteensä noin 8 kesäkiloa.
Käytiin kavereiden kesken päättämässä kesä WKND festareilla. 

<3 jne.. jne.. jne.. <3



tiistai 11. syyskuuta 2018

PASKAMAINEN ENTEROROKKO

Instagramia seuraavat saattoivat huomata, kun laitoin viime viikon keskiviikkona kuumemittarista kuvan joka näytti reilua 38 astetta. Siitä tyttären tila huononi puolen tunnin aikana niin roimasti, että hain toisen tyttären kaverinsa synttäreiltä pois ja lähdettiin päivystykseen jonottamaan. Kuuden vuoden äitiyden aikana kaiken näköiset sairastelut ovat tulleet tutuksi, eikä mikään enää niin hirveästi yllätä ja lapsen vointiin osaa suhtautua rauhallisesti. Nyt oli kuitenkin toisin, tuon neljävuotiaan olotila romahti tunnin aikana todella huonoksi. Kuume nousi lähes neljäänkymppiin, lihaksia särki, käsin ei voinut koskettaa mihinkään, päänsärkyä ja yleistä voimattomuutta. Päivystyksessä, kun odotimme lääkärille pääsyä niin käsiin ilmeistyi ihottumaa. Itse vielä ajattelin sen olevan nokkosihottumaa, sillä meidän perheessä se on esikoisella sekä isällä normaalia mikäli sairastavat korkeaa kuumetta. Lääkäri totesi kuitenkin samantien enterorokoksi, tosin siinä vaiheessa vielä lieväksi sellaiseksi.


Tällaiselle taudista enempää tietävälle ihmiselle se oli samantien aikamoinen "hyi h**tti tilanne. Sillä se mitä olen enterosta kuullut niin kynnet lähtee pois ja iho kuoriutuu sekä täyttyy mätäkuplista. Eli siis mielikuva oli sama, mitä olen katsonut tv sarjoissa ihmisten sairastavan ruttoa. 


Kyseinen yö meni lapsen kirkuessa ja itkiessä, soitin jo kertaalleen päivystykseen, että mitä tässä on enää tehtävissä. Siellä onneksi oli puhelimessa mukava terveydenhoitaja, joka sai minut rauhoitettua ja käski antamaan vaan lisää lääkettä, jos lapsi ei rauhottuisi tai kuume ei laskisi niin päivystykseen takaisin. Panadoli ja Pronaxen alkoi kuitenkin onneksi toimia yhdessä ja kuopus sai unen päästä kiinni. Siitä huolimatta koko yö oli kitinää sekä jalkojen ja käsien hankaamista patjaan. Voi surku sentään.. Aamulla kuumetta ei kuitenkaan enää ollut, jotain hyvää sentään. 


Seuraava päivä oli jo paljon parempi tytön voinnin puolesta, iho ei. Yön aikana kämmenet, kasvot ja jalkapohjat olivat täynnä kipeän näköisiä vesirakkuloita. Tyttö ei itse oikein voinut tarttua mihinkään ja vessaan meneminenkin sujui lähinnä kantamalla, kun jalkapohjien näppylät tuntuivat niin kipeiltä. Syödä hän ei halunnut pariin päivään, sillä rokko näppylät tietenkin tuntuivat poskissa ja kielen sivuilla ikäviltä.


Tämä on kyllä inhottavin tauti mitä meille on päätynyt. Tästä tuleekin huomenna viikko, kun kuopus sairastui tähän, joten saa nähdä selvittiinkö muu perhe säikähdyksellä, sillä meillä muilla ei vielä oireita ole. Kaikessa paskamaisuudessaan löydettiin muutava hyvä niksi millä helpottaa näppylöiden polttavuutta ja kutinaa. 

1. KYLMÄ ! Annoin kylmäkallen käsiin ja jalkoihin niin niitä kuopus tykkäsi pidellä läpi päivän ja yön. Aina kun edellinen oli liian lämmin niin hän pyysi kylmempää kylmäkallea.

2. Allergialääke. Tästä en voi sanoa onko se oikeasti nyt aiheellista mutta, kun en tuona keskiviikkoisena yönä enää mitään muuta keksinyt niin annoin Ataraxia (antihistamiinia) panadolin kanssa helpottamaan kutinaa ja se tuntui auttavan ja tyttö sai nukahdettua. 

3. Smoothiet ja jääpälat. Meillä kuopus ei suostunut syömään edes jäätelöä, joka on ihme. Siis ihmetellään vieläkin anopin kanssa, että miten ihmessä mutta ei. Ainoat mitkä kelpasi oli jääpalikat ja t o d e l l a kylmä smoothie. Ostin monta annospussia ihan lastenruoka osastolta niin ne menivät todella kivasti alas jääkylminä. 

4. Vesirokko voide. Se lievittää kutinaa ja viilentää ihoa mukavasti. 

+Luin Googlesta, että kookosöljy auttaisi kutinaan myös, tätä ei tosin itse testattu. 

tiistai 4. syyskuuta 2018

KAVERISYNTTÄRIT 4 & 6 VUOTIAALLE


Huh! Elokuussa  meillä on aina hieman hässäkkää synttäreiden takia. Esikoinen on syntynyt 20.elokuuta ja kuopus 17.elokuuta. Yleensä olemme juhlineet yhdet yhteiset synttärit sukulaisten, kummien sekä lähimpien kavereiden kanssa, mutta tänä vuonna mukaan synttäri kuvioihin tulivat myös kaverisynttärit. Olen aiemmin ajatellut, että koululaisena kutsuisimme vasta kavereita juhlimaan mutta sen verran paljon meidän tytöt ovat saaneet kutsuja päiväkoti ja eskarikavereidensa synttäreille, että eihän me voitu olla pitämättä omia kaverisynttäreitä.Tytöt ovat kuitenkin aina olleet niin riemuissaan siitä, kun kutsu on kilahtanut heidän päiväkoti lokeroonsa ja se on ollut seuraavan viikon puhutuin puheen aihe. Ihan mielettömän mukavaa näin äitinä huomata, että omilla lapsille on siunaantunut näin lyhyessä ajassa kourallinen hyviä kavereita, joiden kanssa he tykkäävät viettää aikaa. Joten kyllä ne kaverisynttärit oli meidänkin pidettävä ja loppujen lopuksi näiden järjestäminen olikin yllättävän hauskaa puuhaa!


Sovittiin tyttöjen kanssa, että kolmeen kertaan me ei synttäreitä juhlittaisiin. Eli kun juhlimme sukulaisten kanssa yhteissynttärit niin juhlisimme kaverisynttäritkin samalla tavalla. Vieraiden kutsuminen tuotti itselleni hieman stressiä. Kokonaista päiväkoti ryhmää ja sen päälle vielä eskariryhmää en haluaisi tänne kotiini yksin valvottavaksi. Kyselin kutsujen jaosta päiväkodin hoitajilta niin lokeroon sai jättää kutsun muiden lasten huomaamatta. Kenellekään ei tietystikään haluttu luoda pahaa mieltä kutsumatta jättämisestä. Sen jälkeen aloin miettimään mikä olisi sopiva määrä kavereita ja päätimme mennä ikävuosien lukumäärän mukaisesti. Helmi täytti kuusi vuotta niin hän sai kutsua kuusi kaveriaan ja Henni täytti neljä vuotta niin hän sai kutsua neljä kaveriaan. Ihme kyllä mutta tämä ei tuottanut kummankaan välillä eripuraa eikä riitaa siitä "miksi toinen saa enemmän" vaan molemmat ymmärsivät hyvin tämän pointin tässä takana, jes!


Teemana meillä oli edelleen merenneidot. Hyödynsimme edellisen viikonlopun koristeet, joita ei itseasiassa oltu otettu edes pois vaan ne saivat odottaa seuraavaan viikonloppuun. Tarjoilujen suhteen mentiin helpomalla linjalla mitä aiemmin. Pöydästä löytyi karkkia, popparia, Jaffa-keksejä, sinistä limuboolia sekä jäätelöbuffet kastikkeilla ja karkeilla! Mitä itse olen huomannut niin täytekakut uppoaa aika harvaan lapseen. Jäätelöbuffettia olen käyttänyt muutamissa muissakin lasten juhlissa, joten se oli sellainen hyväksi todettu nappivalinta. 


Lapsia tuli päiväkodista ja esikoulusta yhteensä kymmenen kappaletta. Olin kutsunut pari kaveriani auttamaan juhlissa ja lasten kaitsemisessa, he ottivat vielä omat lapsensa mukaan, joten lapsia oli täällä yhteensä viisitoista! Pelkäsin hirveästi sitä, että mitä jos omat kädet ei riitä tai mitä jos en pysty katsomaan jokaisen lapsen perään samaan aikaan ja sen vuoksi joillekin lapsille sattuisi haavereita. Oli siis ihanaa, että sain apukäsiä tänne ja kaikki lapset pystyivät juhlimaan turvallisesti. Pakko kyllä myöntää, että noin suuren lapsimäärän kanssa meteli oli välillä korviaraastavaa ja meno toisinaan hieman liian villiä, mutta juhlat olivat lasten mielestä mielettömän kivat ja sehän se pääasia olikin.  Meidän tytöt totesivat, että parhaat synttärit ikinä, eiköhän se kerro jo kaiken oleellisen <3


Nyt kun tämä synttäri rupeama on takana niin voinkin vuodeksi tämän osalta huokaista. Vaikka synttäreitä on kivaa ja hauskaa järjestää niin olen iloinen, että nämä on vain kerran vuodessa, heh 

lauantai 25. elokuuta 2018

LASTEN MERENNEITO SYNTTÄRIT

Kuukauden suunnittelu ja tavaran hamstraaminen palkittiin tänään, kun koitti juhlapäivä. Tytöt heräsivät jo puoli seitsemältä aamulla pomppimaan meidän päällä ja hokemaan "milloin synttärit alkavat ja milloin vieraat saapuvat juhlimaan!"


Tykkään järjestää juhlia aina jonkun teeman mukaisesti, lapsien kanssa pohdittiin mikä olisi kiva tällä kertaa. Toinen halusi ponisynttärit uudestaan, toinen halusi prinsessa synttärit. Esikoinen on syntynyt 20.elokuuta ja kuopus 17.elokuuta, joten järjestämme aina yhteissynttärit, ainakin vielä kun he ovat niin pieniä ja tämä on mahdollista. Eripuraa tuli jonkin verran siis teemasta mutta lopulta molemmat piti merenneito teemaa ihanana ideana. 


Merenneidot ja keijut ovat molempien lemppari satuhahmoja, joten selasin Pinterestistä ideoita miten lähtisi toteuttaa kyseistä ideaa eteenpäin. Halusin sisällyttää heidän suureen päivään hieman taikaa, sillä esikoinen varsinkin rakastaa ajatusta siitä, että kaikkialla on edes hieman taikaa eikä mikään tapahdu sattumalta vaan kaikkeen on aina jokin pieni taianomainen selitys. 


Vaikka aloin hyvissä ajoin suunnittelemaan ja tilailemaan rekvisiittaa niin pääsin askartelemaan vasta päivää aikaisemmin. Moni asia jäi harmillisesti toteuttamatta mitä olin suunnitellut. Yön pikku tunteina kaverin kanssa laitoimme kodin juhlakuntoon ja pienien synttärisankarien ilmeet oli aamulla kyllä kaiken vaivan näkemisen arvoiset. 


Tarjolla oli sinistä limuboolia, pikkunaposteltavia, marenkeja sekä juhlapöydän kruunasi Kukkucakesin tekemät kuvankauniit merenneitotäytekakut. Kukkucakes on ystäväni luoma leivontayritys, jota hän tekee sivubisneksenä. Kakut ovat älyttömän upeita, kuten näette, ja maistuvatkin hyvältä! Sekin ehkä selittää juhlapöydän antimien olleen onnistuneet, että juuri mitään ei jäänyt juhlien jälkeen jäljelle.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...