tiistai 8. maaliskuuta 2016

HattaraAivot

Tuntuu että viime vuosien aikana oma muisti on laiskistunut roimasti, mutta viimeisen puolenvuoden aikana tämä on tullut yhä enemmän ja enemmän esille. Hajamielisyys voisi olla toinen nimeni. Saatan kesken puhelun hätääntyä ja alkaa etsiä puhelintani. Selitän kaverilleni kuinka muistan elävästi laskeneeni puhelimen Prisman kassalle, jotta saan kaivettua pankkikortin lompakosta ja siihen sen varmasti jätinkin. Seuraavaksi tunnenkin itseni jo typeräksi, kun kaveri nauraa puhelun toisessa päässä ja toteaa justiinsa. Saatan myös joskus etsiä puhelintani ympäriinsä, vaikka samaa aikaa kuuntelen kuulokkeilla musiikkia puhelimen spotifysta. Joskus nousen sohvalta ja olen menossa keittiöön juomaan, puolessa välissä matkaa unohdan mitä olin tekemässä, mutta koska suuntana oli keittiö niin kuorin siinä samalla tytöille omenan, kun pääsen takaisin sohvalle muistan miksi alunperin siitä nousin.

Tuntuu että nykyään unohtelen paljon ihan arkisiakin asioita kuten kotiavaimet autoon tai puolestaan autonavaimet kotiin ja auton luona käännän laukkuani ympäri, kun yritän epätoivoisesti etsiä niitä. Joskus unohdin Helmin päiväkotirepun päiväkotiin, vaikka iltapäivällä reput pidetään portin luona ettei niitä varmasti unohdettaisi. Jos ajattelen jotain tärkeää niin se on sanottava heti, koska seuraavassa hetkessä en todennäköisesti enää oikeasti muistaisi sitä. Tämä on hyvin rasittava piirre sillä jouduin usein keskeyttämään jonkun toisen asian, jotta saan sanottua omani väliin "osta sitten kaupasta suklaata" "milloin se Hennin neuvola oli" "teetkö sitä ja muistatko tuon".

Hammaslääkärit, lääkärit, neuvolat tai tapaamiset ylipäätään unohtuvat helposti, ne vain katoavat kuin tuhka tuuleen! Olen pyrkinyt täyttämään kaikki tärkeät ja myös ne vähemmän tärkeät menot keittiössä olevaan kalenteriin ja tämä on toiminutkin hyvin mutta ongelma on siinä, kun en muista katsoa sitä hiton kalenteria. Hennin 1.5 vuotis neuvola meni mukavasti kaksi kertaa ohi kun puuhastelimme ulkona lumilinnassa sillä välin. Viime kerralla kun soitin neuvolaan pahoitellakseni ja varatakseni uutta aikaa niin unohdin totaalisesti Hennin sosiaaliturvatunnuksen, muistin kyllä 170814 - ja sitten tulikin pitkä ööööö, venttaas mä vilkasen nopeesti tosta passista.. Tämä unohdettujen asioiden listaaminen voisi jatkua vielä vaikka kuinka mutta saitte varmaan ajatuksesta jo sen verran kiinni että ymmärrätte mitä tarkoitan. Tämän hajamielisyyden vuoksi itselläni on koko ajan kropassa pieni jännitys, sellainen olo kuin jotain olisi tulossa tai jonnekin pitäisi mennä, jatkuvasti mietin onko jotain muistettavaa vai olenkohan missanut taas jonkun tärkeän jutun. Viimeksi tänään keitin kahvia ja yhtäkkiä sydän pomppasi kurkkuun ja totesin ääneen "ei perkele se Hennin neuvola!" Juoksin kalenterin eteen mutta se on onneksi vasta torstaina.


Hajamieliset hattara-aivot. Onko mulla ainoat laatuaan vai löytyykö sieltä muitakin?

18 kommenttia:

  1. Hauskasti kirjoitettu! :D Kyllä sitä itsekin huomaa välillä unohtelevansa kaikenlaista. Muutama päivä sitten laitoin tiskit altaaseen likoomaan ja menin koneelle ajatuksena, että muutaman minuutin päästä tiskaan ne astiat. Parin tunnin päästä menin hakemaan juotavaa ja tajusin astioiden yhä lilluvan siellä jo kylmäksi muuttuneessa vedessä. :D Joskus taas tekee niin monta asiaa samaan aikaan, että osa unohtuu ja hetken päästä muistaa, että "ainiin, se ja se jäikin kokonaan tekemättä tai kesken". :D Mulla on älyttömän huono muisti ainakin joissakin asioissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, jos meillä ei olisi tiskikonetta niin astiat varmaan lojuisi pidemmänkin tovin altaassa pesemättömänä :D Unohdan kyllä sen tiskikoneenkin liian usein painaa päälle.. Se on varmaan tää äitiys mikä tekee aivoista hattaraa, kun on monta rautaa tulessa yhtäaikaa :D

      Poista
  2. Täällä toinen hattara-aivo! *käsi ylhäällä*
    Ja pahinta on että ei ennen oo näin pahasti ollut vaan alkanut raskauden jälkeen O_O

    Voi jopa etten aina kuule mitä kaikkea mulle sanotaan, ja sit voin miettiä jotain lausetta ja luulen että sanon sen ääneen mutta sit tuleekin esiin etten oo sanonutkaan mitään!

    Varsinki mies huomannu asian. ^^'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee lisää hattaroita! :D
      Moni puhuu juurikin sitä, että raskaus pehmittää pään mutta kyllä sitä täälläkin on vasta synnytyksien jälkeen tullut höperöidyttyä.

      Meillä on juurikin samaa! Monesti oon nipottanut miehelle että "et sitten vienyt pyykkejä pesuun tai lapsia kylpyyn" Sitten saa kuullakin "no ethän sä edes pyytänyt.." Vaikka aivan varmasti ainakin omasta mielestäni olin sanonut..

      Poista
  3. Voi mä oon kyllä niin sun kohtalotoveri. Kuulostaa nimittäin täysin multa :: D

    Hennillä onkin melkein samana päivänä synttärit kun meidän Emillä. Emillä nimittäin 15.8.2015 :D Tosin eri vuonna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että meitä lahopäitä on useampikin :D
      Noniin, Helmi tulee siihen samaan syssyyn vielä 20.08.12 :D

      Poista
  4. Tiiäkkö samassa veneessä ollaan <3 En voi muuta sanoa :D Niin tutun kuulosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voidaan pitää yhdessä sellanen höperöityneiden miitti, katsotaan kuinka moni muistaa saapua paikalle :D

      Poista
  5. Ilmoittaudun! Hahaa!! ;) Minusta tuntuu, että tällainen muistamattomuus kulkee alloissa. Joskus sitä on enemmän liikkeellä ja joskus se taas paranee hieman. Olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että se varmasti johtuu siitä että mielessä on jatkuvasti miljoona eri asiaa kuten: Tarharepusta puuttuu vaihtohousut, muista! Lasken tämän pampulan nyt tähän, muista! D-vitamiinit on loppu, muista! jne. Ei ihme, että ne arkisimmat jutut alkavat unohtumaan <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulkisikin aalloissa mutta tää vaan huononee ja huononee! :D Mutta mä lasken tuon sun teorian varaan, ehkä munkin pienimieli on vain täynnä kaikkea turhaa samaa aikaan :D

      Poista
  6. Täällä myös yksi! Ja tämä tullut nimenomaan lapsien jälkeen. Mutta uskoisin (tai ainakin kovasti toivon), että töihinpalattua ongelma ainakin helpottuisi ja saisin taas omat skarpit aivot takaisin! Mä oon esim. kesken riidan miehen kanssa unohtanut, mistä me riidellään. Ja vieläpä useamman kerran... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin kuvitella tai ainakin toivon että mullakin muisti petraantuu, kun karistaa "kotiäitiyden pölyt" hartioilta ja joutuu ajattelemaan jotain muutakin kuin kakkavaippoja. Voouu tollasia tilanteita meille ei ole tullut, mies kyllä varmaan toivoisi että tulisi :D

      Poista
  7. Täällä yksi hattaraAivo. :D Kuinkakohan monta kertaa oon sitä puhelintani ettinyt silloin kun siihen puhun, monta. :D Ja toi että unohdan matkalla olohuoneesta keittiöön mitä olinkaan tekemässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No terve terve sielunsisko :D Joo liian tuttua täälläkin toi puhelimen kanssa säheltäminen eikä sitä ikinä opi! Tai sitten ne pyykit mistä ollaan puhuttu, aina ne jää koneeseen tai mun tapauksessa kuivaushuoneeseen ja naapurit kiittää.

      Poista
  8. Mulla on pää pehmennyt aikoja sitten =DD

    VastaaPoista
  9. Täällä myös yksi hattarainen :D rupesin itsekin kirjaamaan kalenteriin ja tietty unohdin vilkasta sitä. Päätin että laitan sen johonkin esille jotta pakosti tulisi sitä katsottua! Kahvinkeittimen yläpuolella oli ensin, nyt muuton jälkeen mikron vieressä :) saas nähdä mihin sen törkkään kun päästään taas muuttamaan :DD hahaa!

    Kaikki nuo kuulosti niin tutulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa huomata etten oo ainut hattarainen :D Siis meilläkin kalenteri näkyy heti kun kävelee keittiöön! Mutta kai se kuuluu jo niin kalustukseen ettei siihen kiinnitä sillain huomiota :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...