Silverjungle SS16 + ARVONTA

Silverjungle julkaisi kevät mallistonsa tänään ja sitä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa! Mies on joutunut lähestulkoot kulkea korvatulpat päässä, nimittäin olen suuvaahdossa höpissyt, arvaillut ja odottanut mitä tämä mallisto pitää sisällään. Odottaminen kyllä kannatti, nimittäin se on just eikä melkein ainakin mun makuun! Uskon että sieltä löytyy jokaiselle jotakin, on tuttua ja turvallista raitaa kuin myös tähtiä mutta myös pirteitä, herkullisia ja keväisiä värejä. Itse ihastuin niin lasten kuin myös aikuisten kukallisiin trikoojooga pöksyihin, ne on ainakin ehdottomasti pakko hankkia <3 Tähän alle tein muutamat poiminnat omista lemppareistani!

Naiset

 Lapset

Päätimme Silverjunglen kanssa järjestää teille arvonnan! Palkintona on 20 euron arvoinen lahjakortti Silverjunglen verkkokauppaan!

ARVONNAN SÄÄNNÖT:

1. Osallistut linkittämällä suosikkisi Silverjunglen uudesta mallistosta. 

2. Tällä kertaa myös anonyymit voivat osallistua, mutta jos olet anonyymi niin keksi itsellesi nimimerkki ja muista jättää myös sähköpostiosoitteesi.

Arvonta päättyy sunnuntaina 14.2.2016

Onnea arvontaan!

10 + 1 puuha vinkkiä flunssaisille päiville

Täällä niiskutetaan ja yskitään minkä keritään, niisk niisk. Molemmille tytöille nousi kuume sunnuntai yönä, Helmillä tosin paljon korkeammaksi 38.2 asteeseen, Henni selvisi vain 37 asteella. Eilen käytiin lääkärissä eikä tulehduksia onneksi löytynyt, diagnoosi oli tavallinen nuhakuume, jonka pitäisi helpottaa muutamassa päivässä. Toivottavasti näin sillä lauantaille olisi tiedossa mukavia juttuja ja olisi todella kurjaa jos ne nyt peruuntuisi pitkän odottelun jälkeen.

Mutta vaikka nenä vuotaa ja kuume jyllää niin se ei ole menoa hidastanut juuri ollenkaan. Molemmilla tytöillä olisi kova hinku päästä ulos leikkimään ja arvaatte varmaan kuinka paljon harmittaa, kun tytöt kiskovat yökkäreidensä päälle toppapukujaan ja laittavat kuomia jalkaan, mutta kerta toisensa jälkeen joudun toteamaan, että ei ole vieläkään ulkoilun aika vaan vielä täytyy levätä. Paljon kaikenlaista ollaan kuitenkin touhuttu kotona, tyttöjen omaa jaksamista silmällä pitäen. Tähän alle listasinkin nyt 10 + 1 vinkkiä mitä voi puuhailla kotona flunssan yllättäessä.

1 Maja. Tämä onkin sellainen juttu mikä meillä saa lapsissa aikaan riemun kiljahduksia. Kivaa vaihtelua sängyssä pötköttelyn sijaan, voi ne päikkärit majassakin nukkua.

2 Askartelu. Nyt sopivasti on tulossa ystävänpäivä, joten kaikki nuhanenät vain kortteja tekemään ♡

3 Kylpeminen. Jos lapsi jaksaa lotrata vedessä niin käykää pitkässä vaahtokylvyssä, puhaltakaa saippuakuplia ja leikkikää vesileikkejä.

4 Piirtäminen, värittäminen, maalaaminen. Rauhallista puuhaa, jota lapsi voi tehdä itsekseenkin jolloin äiti voi hetken huilahtaa.

5 Korujen tekeminen. Voi sitä olla prinsessa vaikka nenä hieman punottaisikin.

6 Lautapelit. Palapelit, muistipelit yms lautapelit ovat mitä parhainta viihdettä flunssa päiville. Pelaaminen ei rasita lastakaan liikaa, kun lautapelin voi hyvin ottaa sänkyyn mukaan, näin lapsi saa lepoa samalla. Meillä lemppari peleihin kuuluu Muumi muistipeli ja Muumin seikkailu vuorilla lautapeli.

7 Elokuva. Jos lapsella on veto täysin pois niin ei ole mitenkään huono juttu linnottautua päiväksi sohvan nurkkaan ja viettää perheen kesken elokuvamaratonia. Mikäs sen mukavempaa kuin katsella piirrettyjä oman äidin kainalossa♡

8 Kasvomaalausta. Tämä on kieltämättä sotkuista puuhaa ja vaatii pesuja jälkeen päin, joten kovassa kuumeessa oleville ja vilunväristyksistä kärsiville en tietenkään suosittele.

9 Kirjojen lukeminen. Tarinoiden kuuleminen on aina mukavaa ja rentouttavaa.

10 Leipominen. Kipeänä ei usein mikään lämmin ja se terveellisin ruoka maistu, mutta puolestaan pieni napostelu on tervetullutta. Meille ei ole ainakaan vielä tullut vastaan sellaista päivää milloin pitsa tai kinkkupiirakka ei olisi kelvannut. Tässä voittaa niin äiti kuin myös lapsi, kun ei tarvitse syödä normaalia ja raskaalta tuntuvaa ruokaa vaan voi napostella mutta silti täyttää masunsa. Myös kaikki mikä on viipaloitu (kurkku, omena, porkkana, viinirypäleet) tuntuu menevän kivasti suuhun samalla kun katsoo elokuvaa.

+1 Läheisyys on lapsille hyvin tärkeää. Varsinkin kipeänä meillä ainakin ollaan hyvin itkuherkkiä ja kaikki tuntuu kurjalta. Silittely, jalkapohjien painelu ja haliminen on ihan ehdoton juttu ♡

Tuleeko teille mieleen vielä jotain muuta mitä voisi tehdä kipeänä?

KOOTD & OOTD

Otsikko ainakin omissa silmissäni näyttää kirjain sirkukselta, mutta niinkuin siitä kaikesta hassuudestaan huolimatta käy ilmi, tulin esittelemään teille sekä omani kuin myös lapsien päivän asun. Tämä taitaakin olla itseasiassa blogihistoriani ensimmäinen asupostaus. Kiinnostaako teitä nähdä näitä lisää täällä? Heh, vähän naurattaa kyllä koko ajatus, koska täältä ette ainakaan tällä hetkellä mitään nykyhetken kuumimpia muotivinkkejä tule saamaan, sillä itse olen enemmänkin mukavuudenhaluinen pukeutuja kuin orjallinen muodin seuraaja, mutta mielelläni näitä tekisin sillontällöin jos nämä kannatusta saa.

Aikoinaan vannoin, että jos joskus lapsia mahdollisesti tulen saamaan niin en koskaan pukisi heitä samanlaisiin asuihin, se oli ihan ehdoton hyi ja puistatus vielä päälle. Tässä sitä kuitenkin ollaan, lähestulkoot toisessa ääripäässä. Jos ostan toiselle mekon niin toisen on saatava samanlainen, erivärissä. Ymmärrän nykyään paremmin omaa äitiäni, joka aikoinaan puki siskoilleni samanlaisia mekkoja ja teeppareita. Mutta ei tämä vielä mitään. Mitäs sitten, kun menin ihastumaan Silverjunglen aikuisten mallistossa samanlaiseen paitaan mitä olin tytöilleni ostamassa? Ostin sen tietysti. En tiedä mikä se sääntö on, voiko äiti pukeutua samaan asuun lastensa kanssa vai onko se ehdoton ei. Mä ainakin tykkään paidastani ja lapsetkin olivat aivan innoissaan, kun saivat samistella äidin kanssa♥ Näistä paidoista tulikin kerta heitolla tämän hetken pidetyimpiä. Päällä nämä ovat mukavat ja pehmeän tuntuiset, mutta tuo kaunis kukkakuvio tuo vähän eloa, ettei kuitenkaan näytä siltä kuin ryysyissä kulkisi vaikka collarista onkin kyse.

Mitä mieltä olette, meneekö samistelu yli vai onko tämmöinen vain söpöä? Pysykää muuten kuulolla, nimittäin keskiviikkona blogissa on arvonta!

Päiväristeilyn ostosten esittelyä

Lupasin tulla esittelemään teille ostoksia, joita lähti mukaan viikon takaiselta päiväristeilyltä. Oikeasti tarkoitus oli olla ostamatta yhtään mitään, mutta kerrankin, kun pääsin shoppailemaan ilman lapsia niin kyllä sitä tulikin sitten vähän tuhlailtua. Mitään isompia hankintoja ei tällä kertaa tullut tehtyä, vaan keskityin enemmän tuonne kosmetiikka puoleen. Harmittelin kyllä sitä ettei siellä ollut Victorias Secretin alusvaatteita, täytyykin joku kerta Helsingin reissulla poiketa heidän myymälän kautta!

Pari viikkoa sitten kirjoittelin atooppisesta ihostani ja siitä, kun mitkään rasvat eivät tunnu kosteuttavan tarpeeksi. Samaan hengenvetoon kerroin, että kaiken lisäksi ostan purnukat usein ulkonäön sekä tuoksujen perusteella. Niin kävi tälläkin kertaa. En vain voinut vastustää tätä VS:n kookoksen ja vaniljan tuoksun yhdistelmää ♡ Kyllähän tämä voide lupaa sopivansa täydellisesti kuivanihon hoitoon, paksun koostumuksensa ansiosta. Iho kieltämättä jää silkkisen tuntuiseksi, mutta vain hetkellisesti, joten ei tästä oikeaa apua ole. Mutta kesällä tämä on varmasti kuitenkin tosi kiva, kun iho ei tarvitse niin perusteellista kosteutusta! Itselleni ostin myös hiusten tehohoitoaineen. Onko tämä teille tuttu merkki? Itse en löytänyt Googlesta mitään tietoa tästä, outoa.  

Hiusten tehohoito 19.95e / Jean Paul Gaultier:in tuoksu 24,95e (ovh 49.90e) / Victoria's Secret vartalovoide n.16.00e

Jeren lemppari hajuvesi on Jean Paul Gaultierin - Le Male mutta satuin huomaamaan ko. merkin kausi tuoksuja hyvässä alessa. Yleensä en itse pidä mistään väli tuoksuista, enkä itseasiassa pitänytkään niistä monista mitä siellä tuoksuttelin, kunnes vastaan tuli tämä! Tuoksu on melkein sama kuin tuossa original versiossa, mutta tämä on hieman kevyempi ja kesäisen raikas.

Näiden lisäksi tuli ostettua hieman karkkia mutta ne ovat arvatenkin menneet jo parempiin suihin. Tytöille ostin lasten skumppaa, etsittiin Frozen versiota mutta se oli joka paikasta loppunut, se tuntuu olevan kovin suosittua nyt. Ostin myös tytöille ihanat HelloKitty mukit, joissa pilli kiertää kivasti mukin ympäri. Näistä tulikin hitti tässä talossa!

Uni, kuka sitä tarvitsee?

Meillä on aina ollut vähä unista porukkaa. Itse en voi kuin ihmetellä tätä, sillä me olemme Jeren kanssa molemmat aina oltu unta rakastavia persoonia, voisimme nukkua vaikka kellon ympäri ja monta kertaa yhteen putkeen. Lapset puolestaan ovat täysin eri kastia. Helmin syntymästä seurasi reilu kolme kuukautta lähes pelkkää valvomista ja itkua. Koliikki. Muistan elävästi vielä sen kuinka kävelin neljän aikaa aamuyöllä ympäri eteistä ja hyssyttelin huutavaa lasta, liike auttoi ja Helmi nukahti mutta sänkyyn laskeminen sai koko touhun alkamaan alusta. Väkisinkin sitä mietti, ( varsinkin nuorena ja ensimmäistä kertaa äitinä) että missä meni vikaan tai mitä teen väärin, kun toinen vain itkee, itkin itsekin. Ensimmäisten kuukausien jälkeen saatiin nukkua pikkuhiljaa parempia unia. Yöt aina vain parani, jossain vaiheessa heräsin vain kerran tai kaksi yössä. Pystyin sanoa, että meillä nukutaan normaalisti. Toki tähänkin aikaan mahtui niitä unettomia öitä, jos päivällä oli tapahtunut jotain jännää tai erikoisen kivaa niin silloin ei uni helposti maistunut mutta niinhän se varmasti menee kaikilla muillakin lapsilla.

Helmi täytti puolitoista vuotta ja silloin unettomuus palasi takaisin kuvioihin. Eroahdistus. Otin Helmin viereeni yöksi ja sillä tiellä olemme olleet nyt jo kaksi vuotta. Helmi siis nukkuu joka ikinen yö meidän vieressä, ei tule kysymykseenkään laittaa tyttöä omaan sänkyynsä. Helmi toivoi tässä taannoin uutta isojen tyttöjen sänkyä ja sellainen me harkinnan jälkeen ostettiin, kun ajateltiin parvisängyn olevan niin mieleinen ja hieno juttu, että Helmi siellä varmasti viihtyisi. Päikkärit menee kyllä todella kivasti parvisängyssä, mutta yö unet on ehdoton ei. Eikä siinä, tottakai lapsi saa nukkua meidän välissä niin pitkään kuin siltä tuntuu! Mutta nyt Hennikin on viimeisen kahden kuukauden aikana osoittanut unettomuuden merkkejä. Ne vain pahenivat ja yöt menivät joko huutaessa tai sitten sänkyä ravisteli täysin pirteä tyttö. Toki asiaan vaikutti se, kun ensin Henni sai korvatulehduksen ja seuraavaksi sitten poskihampaat puhkesivat, kaksin kappalein vielä. Taas valvottiin ja vauvakuumeenikin hävisi jonnekin paremmille apajille.

Eräänä aamuna kuulin, kun oveen koputettiin, Jere kävi avaamassa oven. Katsoin kelloa ja se oli vasta puoli kuusi aamulla. Korvat höröllä kuuntelin, että mistä on kyse, alakerran naapuri oli tullut kysymymään onko meillä jokin hätänä, kun pienempi lapsi on niin rauhaton nykyään öisin. Jere kertoi korvatulehduksesta, hampaiden puhkeamisesta ja siitä, että tällaista se oli Helminkin kanssa tässä ikävaiheessa. Itselleni tuli tuosta keskustelusta todella kurja mieli. Päätin, että otamme myös Hennin meidän viereemme nukkumaan, jospa se auttaisi. Viikon verran me yritimmekin. Henni riehaantui meidän välissä eikä malttanut millään nukkua, eikä siinä tohinassa voinut nukkua kukaan muukaan. Jossain vaiheessa sitä aina kuitenkin itse nukahti ja Henni tietysti käytti tilaisuuden hyväksi ja lähtikin vaeltamaan ympäri taloa. Milloin kissa oli sullottu muovikassiin, vaippa riisuttuna ja pissat lattialla tai tyttö heilutti paljasta peppua telkkaritason päällä. Aina ei tietystikään tuhmia tehty, usein saatoin löytää Hennin omasta huoneestaan leikkimästä. Joka tapauksessa täytyi todeta ettei yhdessä nukkuminen onnistunut missään nimessä. Tästä häiriintyi kuitenkin myös Helmin unet, kun Henni yritti ahkerasti vieressä kaivella Helmin nenää tai kutsua leikkeihin. Ajattelin että nyt meillä nukutaan muutenkin niin huonosti, joten onko sillä enää väliä vaikka nukuttaisiin vielä huonommin. Pistin pinnasängyn osiin (terapeuttista puuhaa sohia porakoneen kanssa) ja siirsimme Hennin
Helmin vanhaan sänkyyn. Ensimmäiset päivät olivat yhtä tuskaa ja kaduinkin koko touhua monet kerrat. Naapurit saivat nukkua yönsä rauhassa, mikä oli toki positiivista mutta me saimme olla valppaina jokaisesta rapsahduksesta. Henni osaa hiipiä. Henni myös osaa tehdä tuhoja. Aika lyömätön yhdistelmä siis.

Mutta kuin sormia napsauttamalla koko homma kääntyi ympäri! En uskalla iloita asiasta vielä hirveän kovaan ääneen, mutta koko viikon ajan Henni on pysynyt sängyssään, kertaakaan sieltä nousematta. Nukkumaan menokin on ollut paljon helpompaa kuin aiemmin. Nyt huoneessa ei ole tarvinnut olla nukahtamiseen saakka, vaan pari minuuttia riittää. Kaikki tämä ilman itkua ja huutoa. Toivon tosissani, että tästä alkaisi se aika, kun koko porukka saisimme nukkua kunnolla yöt. Nyt vaan peukut pystyyn !

Miten teillä nukutaan? Onko samanlaista vai täysin päinvastaista?

Linkitä blogisi !

Moikka! Meidän aamu alkoi taas tuttuun tapaan hirveällä kiireellä, mikä siinä on ettei sitä osaa nousta sängystä ylös heti silloin, kun herätyskello soi vaan aina täytyy torkuttaa ja venyttää unta mahdollisimman pitkään. Sen seurauksena juoksin taas päiväkodille viemään Helmiä ja tietysti unohdin kysyä milloin heillä se valokuvaus olikaan. Kirjoitin toki sen ajan johonkin ylös mutten sitä enää löydä. Aivot tuntuu olevan ihan hattaraa tällä viikolla. Hennin kanssa tultiin kotiin ja tyttö painelikin samantien huoneeseensa leikkimään ja itse kävin biologian tehtävien kimppuun. Nekin tuntuu jotenkin tänään tavallista haasteellisemmilta, joten tulin kirjoittelemaan teille.

Harmikseni on tullut huomattua, että moni lemppari blogi on laittanut lapun luukulle tai postauksia tulee muutenvain harvakseltaan, joten kaipaisin lukulistalleni uusia ihania blogeja joita seurata. Tykkään lukea muiden perheiden arjesta, mutta myös kaikki kauneuteen ja sisustamiseen liittyvät jutut kiinnostaa. Linkkaa siis kommentti kenttään oma tai suosikki blogisi! Laita kommenttiin mukaan myös pieni esittely blogista. Aikaa blogien linkittämiseen on tämän viikon sunnuntaihin asti eli 7.2.2016. Lupaan esitellä omat suosikkini parin viikon sisällä :)

Lapsen harrastamisesta

Pienet varpaat sipsuttelevat ympäri lastenhuoneen lattiaa. Vaatekaapin ovi aukeaa ja kädet kurkottavat yhä korkeammalle ja korkeammalle. Siinä se taas on,  vaaleanpunainen balettimekko kaikkineen röyhelöineen ja kimalteineen. Pikkutytön unelma. Äitiä vaaditaan laittamaan mekko päälle ja musiikkia soimaan.

Meillä molemmat tytöt rakastavat tanssimista, mutta tämä pienempi suorastaan tuntuu elävän sille. Musiikista ei tarvitse kuulla kuin muutama ensimmäinen tahti, niin leikit unohtuvat hetkessä ja tyttö valtaa lattian ja alkaa esitellä tanssiliikkeitään. Henni selvästi nauttii saamastaan huomiostaan ja innostuu muiden hymyistä sekä aplodeista aina vain enemmän. Helmi toki myös nauttii huomiosta yhtälailla mutta liikkeet ja esiintyminen ylipäätään ovat hieman harkitumpaa Henniin nähden. Kaikilla ihmisillä on se jokin oma tietty juttu minkä tekemisestä nauttii kaikista eniten, niin tanssiminen tuntuu kyllä olevan meidän tyttöjen se -juttu.

Malttamattomana odotankin jo sitä aikaa, kun tytöt alkavat harrastaa jotakin ja kertovat silmät tuikkien kuinka kivaa harrastuksissa on ollut ja mitä kaikkea siellä tuli opittua. Itse olen ollut siinä mielessä onnekas, että vanhempani ovat kannustaneet kokeilemaan kaikenlaista. Olen mm. laulanut kuorossa, telinevoimistellut, hieman jopa nyrkkeillyt, cheerleader (kirjoitetaanko sitä edes noin) harrastustakin kokeilin ja sain myös ratsastaa sekä tanssia monia vuosia. Kaikkea tuli kuitenkin kokeiltua ennenkuin löysin sen mikä ilahdutti eniten. Tämän saman mahdollisuuden haluan antaa myös omille lapsilleni, vaikka ne mielenkiinnon kohteet vaihtelisivat tai sattuisivatkin tuntua omaan mieleen hassuilta. Eli jos tytöt jostain syystä haluavat kokeilla painijan uraa niin sitten sitä kokeillaan! Tärkeintä on kuitenkin tukea lapsen mielenkiinnon kohteita, vaikka ne ei sitten loppujen lopuksi ottaisikaan tuulta purjeiden alle.

Olin hyvin yllättynyt, kun kaupassa käydessäni huomasin ilmoitustaululla mainoksen showtanssi tunneista 3-4 vuotiaille taaperoille. Laitoinkin välittömästi sähköpostia heille ja nyt odotellaan vastausta siitä pääsisikö Helmi vielä joukkoon mukaan, vaikka tunnit ovatkin alkaneet pari viikkoa sitten. Täällä kyllä kovasti innostuttiin asiasta <3 On kyllä harmillista ettei Hennin ikäisille ole mitään erikoisia aktiviteetteja missä voitaisiin käydä. Mutta ainakin toistaiseksi tytölle riittää se, kun soitetaan musiikkia olohuoneessa ja hän saa varpaisillaan pyörähdellä ihanan balettimekkonsa kanssa.

Mitä te ajattelette lapsien harrastuksista? Harrastetaanko teillä?