Instagramia seuraavat saattoivat huomata, kun laitoin viime viikon keskiviikkona kuumemittarista kuvan joka näytti reilua 38 astetta. Siitä tyttären tila huononi puolen tunnin aikana niin roimasti, että hain toisen tyttären kaverinsa synttäreiltä pois ja lähdettiin päivystykseen jonottamaan. Kuuden vuoden äitiyden aikana kaiken näköiset sairastelut ovat tulleet tutuksi, eikä mikään enää niin hirveästi yllätä ja lapsen vointiin osaa suhtautua rauhallisesti. Nyt oli kuitenkin toisin, tuon neljävuotiaan olotila romahti tunnin aikana todella huonoksi. Kuume nousi lähes neljäänkymppiin, lihaksia särki, käsin ei voinut koskettaa mihinkään, päänsärkyä ja yleistä voimattomuutta. Päivystyksessä, kun odotimme lääkärille pääsyä niin käsiin ilmeistyi ihottumaa. Itse vielä ajattelin sen olevan nokkosihottumaa, sillä meidän perheessä se on esikoisella sekä isällä normaalia mikäli sairastavat korkeaa kuumetta. Lääkäri totesi kuitenkin samantien enterorokoksi, tosin siinä vaiheessa vielä lieväksi sellaiseksi.
Tällaiselle taudista enempää tietävälle ihmiselle se oli samantien aikamoinen "hyi h**tti tilanne. Sillä se mitä olen enterosta kuullut niin kynnet lähtee pois ja iho kuoriutuu sekä täyttyy mätäkuplista. Eli siis mielikuva oli sama, mitä olen katsonut tv sarjoissa ihmisten sairastavan ruttoa.
Kyseinen yö meni lapsen kirkuessa ja itkiessä, soitin jo kertaalleen päivystykseen, että mitä tässä on enää tehtävissä. Siellä onneksi oli puhelimessa mukava terveydenhoitaja, joka sai minut rauhoitettua ja käski antamaan vaan lisää lääkettä, jos lapsi ei rauhottuisi tai kuume ei laskisi niin päivystykseen takaisin. Panadoli ja Pronaxen alkoi kuitenkin onneksi toimia yhdessä ja kuopus sai unen päästä kiinni. Siitä huolimatta koko yö oli kitinää sekä jalkojen ja käsien hankaamista patjaan. Voi surku sentään.. Aamulla kuumetta ei kuitenkaan enää ollut, jotain hyvää sentään.
Seuraava päivä oli jo paljon parempi tytön voinnin puolesta, iho ei. Yön aikana kämmenet, kasvot ja jalkapohjat olivat täynnä kipeän näköisiä vesirakkuloita. Tyttö ei itse oikein voinut tarttua mihinkään ja vessaan meneminenkin sujui lähinnä kantamalla, kun jalkapohjien näppylät tuntuivat niin kipeiltä. Syödä hän ei halunnut pariin päivään, sillä rokko näppylät tietenkin tuntuivat poskissa ja kielen sivuilla ikäviltä.
Tämä on kyllä inhottavin tauti mitä meille on päätynyt. Tästä tuleekin huomenna viikko, kun kuopus sairastui tähän, joten saa nähdä selvittiinkö muu perhe säikähdyksellä, sillä meillä muilla ei vielä oireita ole. Kaikessa paskamaisuudessaan löydettiin muutava hyvä niksi millä helpottaa näppylöiden polttavuutta ja kutinaa.
1. KYLMÄ ! Annoin kylmäkallen käsiin ja jalkoihin niin niitä kuopus tykkäsi pidellä läpi päivän ja yön. Aina kun edellinen oli liian lämmin niin hän pyysi kylmempää kylmäkallea.
2. Allergialääke. Tästä en voi sanoa onko se oikeasti nyt aiheellista mutta, kun en tuona keskiviikkoisena yönä enää mitään muuta keksinyt niin annoin Ataraxia (antihistamiinia) panadolin kanssa helpottamaan kutinaa ja se tuntui auttavan ja tyttö sai nukahdettua.
3. Smoothiet ja jääpälat. Meillä kuopus ei suostunut syömään edes jäätelöä, joka on ihme. Siis ihmetellään vieläkin anopin kanssa, että miten ihmessä mutta ei. Ainoat mitkä kelpasi oli jääpalikat ja t o d e l l a kylmä smoothie. Ostin monta annospussia ihan lastenruoka osastolta niin ne menivät todella kivasti alas jääkylminä.
4. Vesirokko voide. Se lievittää kutinaa ja viilentää ihoa mukavasti.
+Luin Googlesta, että kookosöljy auttaisi kutinaan myös, tätä ei tosin itse testattu.