torstai 13. syyskuuta 2018

KESÄ 2018

Elokuusta tuli taas syyskuu, mihin tämä kesä taas karkasi? Jälleen on virallisesti syksy saapunut, mieli kyllä kieltämättä haikailee takaisin kesään. Voin heittämällä sanoa, että tämä kesä oli paras mitä olen elämässäni kokenut, sen vuoksi ehkä tässä sitä haikeudella muistelenkin. Laitoin juuri luurit korvaan, Spotifysta soimaan luomani kesä2018 listan ja tulin vilauttamaan tänne teille vähän meidän kesää kuvien muodossa.  


TÄNÄ KESÄNÄ ME:


Käytiin Tallinnan risteilyllä lasten kanssa ja samalla reissulla Tallinnan eläintarhassa.
Tukholman risteilyllä ja Gröna Lundissa lasten kanssa.
Vietettiin tupareita, miehen synttäreitä sekä omia ammattiin valmistujaisiani.
Juhlittiin lasten 6v & 4v synttäreitä suvun sekä kavereiden kesken.
Uitiin itsemme rusinoiksi aika monta kertaa.
Reivattiin lasten kanssa Elastisen tahtiin Lohjan Aurlahtipäivillä.
Yökyläiltiin kavereilla.
Pikniköitiin takapihalla tai tehtiin isompia eväsretkiä vaikka minne.
Lasten yksi lemppari kesä puuhista oli juosta saunan jälkeen alasti pihalla, pyyhe viittana ja huutaa "mä oon nakulepakko"
Grillattiin makkaraa ja kerättiin kaikki yhteensä noin 8 kesäkiloa.
Käytiin kavereiden kesken päättämässä kesä WKND festareilla. 

<3 jne.. jne.. jne.. <3



tiistai 11. syyskuuta 2018

PASKAMAINEN ENTEROROKKO

Instagramia seuraavat saattoivat huomata, kun laitoin viime viikon keskiviikkona kuumemittarista kuvan joka näytti reilua 38 astetta. Siitä tyttären tila huononi puolen tunnin aikana niin roimasti, että hain toisen tyttären kaverinsa synttäreiltä pois ja lähdettiin päivystykseen jonottamaan. Kuuden vuoden äitiyden aikana kaiken näköiset sairastelut ovat tulleet tutuksi, eikä mikään enää niin hirveästi yllätä ja lapsen vointiin osaa suhtautua rauhallisesti. Nyt oli kuitenkin toisin, tuon neljävuotiaan olotila romahti tunnin aikana todella huonoksi. Kuume nousi lähes neljäänkymppiin, lihaksia särki, käsin ei voinut koskettaa mihinkään, päänsärkyä ja yleistä voimattomuutta. Päivystyksessä, kun odotimme lääkärille pääsyä niin käsiin ilmeistyi ihottumaa. Itse vielä ajattelin sen olevan nokkosihottumaa, sillä meidän perheessä se on esikoisella sekä isällä normaalia mikäli sairastavat korkeaa kuumetta. Lääkäri totesi kuitenkin samantien enterorokoksi, tosin siinä vaiheessa vielä lieväksi sellaiseksi.


Tällaiselle taudista enempää tietävälle ihmiselle se oli samantien aikamoinen "hyi h**tti tilanne. Sillä se mitä olen enterosta kuullut niin kynnet lähtee pois ja iho kuoriutuu sekä täyttyy mätäkuplista. Eli siis mielikuva oli sama, mitä olen katsonut tv sarjoissa ihmisten sairastavan ruttoa. 


Kyseinen yö meni lapsen kirkuessa ja itkiessä, soitin jo kertaalleen päivystykseen, että mitä tässä on enää tehtävissä. Siellä onneksi oli puhelimessa mukava terveydenhoitaja, joka sai minut rauhoitettua ja käski antamaan vaan lisää lääkettä, jos lapsi ei rauhottuisi tai kuume ei laskisi niin päivystykseen takaisin. Panadoli ja Pronaxen alkoi kuitenkin onneksi toimia yhdessä ja kuopus sai unen päästä kiinni. Siitä huolimatta koko yö oli kitinää sekä jalkojen ja käsien hankaamista patjaan. Voi surku sentään.. Aamulla kuumetta ei kuitenkaan enää ollut, jotain hyvää sentään. 


Seuraava päivä oli jo paljon parempi tytön voinnin puolesta, iho ei. Yön aikana kämmenet, kasvot ja jalkapohjat olivat täynnä kipeän näköisiä vesirakkuloita. Tyttö ei itse oikein voinut tarttua mihinkään ja vessaan meneminenkin sujui lähinnä kantamalla, kun jalkapohjien näppylät tuntuivat niin kipeiltä. Syödä hän ei halunnut pariin päivään, sillä rokko näppylät tietenkin tuntuivat poskissa ja kielen sivuilla ikäviltä.


Tämä on kyllä inhottavin tauti mitä meille on päätynyt. Tästä tuleekin huomenna viikko, kun kuopus sairastui tähän, joten saa nähdä selvittiinkö muu perhe säikähdyksellä, sillä meillä muilla ei vielä oireita ole. Kaikessa paskamaisuudessaan löydettiin muutava hyvä niksi millä helpottaa näppylöiden polttavuutta ja kutinaa. 

1. KYLMÄ ! Annoin kylmäkallen käsiin ja jalkoihin niin niitä kuopus tykkäsi pidellä läpi päivän ja yön. Aina kun edellinen oli liian lämmin niin hän pyysi kylmempää kylmäkallea.

2. Allergialääke. Tästä en voi sanoa onko se oikeasti nyt aiheellista mutta, kun en tuona keskiviikkoisena yönä enää mitään muuta keksinyt niin annoin Ataraxia (antihistamiinia) panadolin kanssa helpottamaan kutinaa ja se tuntui auttavan ja tyttö sai nukahdettua. 

3. Smoothiet ja jääpälat. Meillä kuopus ei suostunut syömään edes jäätelöä, joka on ihme. Siis ihmetellään vieläkin anopin kanssa, että miten ihmessä mutta ei. Ainoat mitkä kelpasi oli jääpalikat ja t o d e l l a kylmä smoothie. Ostin monta annospussia ihan lastenruoka osastolta niin ne menivät todella kivasti alas jääkylminä. 

4. Vesirokko voide. Se lievittää kutinaa ja viilentää ihoa mukavasti. 

+Luin Googlesta, että kookosöljy auttaisi kutinaan myös, tätä ei tosin itse testattu. 

tiistai 4. syyskuuta 2018

KAVERISYNTTÄRIT 4 & 6 VUOTIAALLE


Huh! Elokuussa  meillä on aina hieman hässäkkää synttäreiden takia. Esikoinen on syntynyt 20.elokuuta ja kuopus 17.elokuuta. Yleensä olemme juhlineet yhdet yhteiset synttärit sukulaisten, kummien sekä lähimpien kavereiden kanssa, mutta tänä vuonna mukaan synttäri kuvioihin tulivat myös kaverisynttärit. Olen aiemmin ajatellut, että koululaisena kutsuisimme vasta kavereita juhlimaan mutta sen verran paljon meidän tytöt ovat saaneet kutsuja päiväkoti ja eskarikavereidensa synttäreille, että eihän me voitu olla pitämättä omia kaverisynttäreitä.Tytöt ovat kuitenkin aina olleet niin riemuissaan siitä, kun kutsu on kilahtanut heidän päiväkoti lokeroonsa ja se on ollut seuraavan viikon puhutuin puheen aihe. Ihan mielettömän mukavaa näin äitinä huomata, että omilla lapsille on siunaantunut näin lyhyessä ajassa kourallinen hyviä kavereita, joiden kanssa he tykkäävät viettää aikaa. Joten kyllä ne kaverisynttärit oli meidänkin pidettävä ja loppujen lopuksi näiden järjestäminen olikin yllättävän hauskaa puuhaa!


Sovittiin tyttöjen kanssa, että kolmeen kertaan me ei synttäreitä juhlittaisiin. Eli kun juhlimme sukulaisten kanssa yhteissynttärit niin juhlisimme kaverisynttäritkin samalla tavalla. Vieraiden kutsuminen tuotti itselleni hieman stressiä. Kokonaista päiväkoti ryhmää ja sen päälle vielä eskariryhmää en haluaisi tänne kotiini yksin valvottavaksi. Kyselin kutsujen jaosta päiväkodin hoitajilta niin lokeroon sai jättää kutsun muiden lasten huomaamatta. Kenellekään ei tietystikään haluttu luoda pahaa mieltä kutsumatta jättämisestä. Sen jälkeen aloin miettimään mikä olisi sopiva määrä kavereita ja päätimme mennä ikävuosien lukumäärän mukaisesti. Helmi täytti kuusi vuotta niin hän sai kutsua kuusi kaveriaan ja Henni täytti neljä vuotta niin hän sai kutsua neljä kaveriaan. Ihme kyllä mutta tämä ei tuottanut kummankaan välillä eripuraa eikä riitaa siitä "miksi toinen saa enemmän" vaan molemmat ymmärsivät hyvin tämän pointin tässä takana, jes!


Teemana meillä oli edelleen merenneidot. Hyödynsimme edellisen viikonlopun koristeet, joita ei itseasiassa oltu otettu edes pois vaan ne saivat odottaa seuraavaan viikonloppuun. Tarjoilujen suhteen mentiin helpomalla linjalla mitä aiemmin. Pöydästä löytyi karkkia, popparia, Jaffa-keksejä, sinistä limuboolia sekä jäätelöbuffet kastikkeilla ja karkeilla! Mitä itse olen huomannut niin täytekakut uppoaa aika harvaan lapseen. Jäätelöbuffettia olen käyttänyt muutamissa muissakin lasten juhlissa, joten se oli sellainen hyväksi todettu nappivalinta. 


Lapsia tuli päiväkodista ja esikoulusta yhteensä kymmenen kappaletta. Olin kutsunut pari kaveriani auttamaan juhlissa ja lasten kaitsemisessa, he ottivat vielä omat lapsensa mukaan, joten lapsia oli täällä yhteensä viisitoista! Pelkäsin hirveästi sitä, että mitä jos omat kädet ei riitä tai mitä jos en pysty katsomaan jokaisen lapsen perään samaan aikaan ja sen vuoksi joillekin lapsille sattuisi haavereita. Oli siis ihanaa, että sain apukäsiä tänne ja kaikki lapset pystyivät juhlimaan turvallisesti. Pakko kyllä myöntää, että noin suuren lapsimäärän kanssa meteli oli välillä korviaraastavaa ja meno toisinaan hieman liian villiä, mutta juhlat olivat lasten mielestä mielettömän kivat ja sehän se pääasia olikin.  Meidän tytöt totesivat, että parhaat synttärit ikinä, eiköhän se kerro jo kaiken oleellisen <3


Nyt kun tämä synttäri rupeama on takana niin voinkin vuodeksi tämän osalta huokaista. Vaikka synttäreitä on kivaa ja hauskaa järjestää niin olen iloinen, että nämä on vain kerran vuodessa, heh 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...