perjantai 18. joulukuuta 2015

Äiti joka ei huomannut lapsensa korvatulehdusta


Meillä on viimeisen viikon aikana ollut aika huonosti nukkuvaa porukkaa. Molemmat lapset kuin myös vanhemmat kärsivät unenpuutteesta ja sen seurauksena ärtyneisyydestä. Ilo ja hymy vaihtui epämääräiseen murinaan ja lattian polkemiseen. Läpi yön pienempi lapsista huutaa tyytymättömyyttään, tai ei koko yötä sentään yhteen putkeen mutta jokaisen kellon lyömän aikaan ollaan kärppänä pystyssä kokeilemassa millaisia sulosointuja saadaankaan aikaiseksi. Helmi ei suostunut enää edes nukkua huoneessaan, vaan automaattisesti iltaisin hiipi omasta sängystään meidän sänkyyn. Päivisin Henni nukkuu tyytyväisenä päiväuniaan, välillä jopa venyttää uniaan puolella tunnilla pidempään mitä normaalisti. Kerran kerkisin jo inhottavasti ajatella että "kunhan kerää voimiaan taas ensi yötä varten" Mutta eihän tuon ikäinen tietenkään osaa kiusata tahallaan,se on selvä se! Seuraavaksi olin jo varma, että ne on hampaat mitkä siellä ikenissä kiusaa niin lasta kuin vanhempiakin. Tein illaksi sotasuunnitelman. Harjasin Hennin ikeniä hammasharjalla ja annoin vielä panadolia yöksi. Vähän se helpotti. Seuraavana päivänä ei maistunut ruoka ollenkaan, eikä sitä seuraavanakaan. Edes banaani ei kelvannut. Tuli kolmas päivä syömättömyyttä ja silloin alkoi vasta hälytyskellot soimaan päässä. Tyttö jolla on aina ollut ruokahalu kohdallaan ei syönyt edes banaania, joka kuuluu kuitenkin tytön lemppareihin. Soitettiin lääkärille aikaa ja saatiinkin se samalle päivälle. Lääkäri totesi tutkimusten jälkeen että "ei ihme jos ei syö tai nuku,molemmat korvakäytävät pahasti tulehtuneet kuin myös välikorvat" Tuijotin epäuskoisena lääkäriä, sillä tosissani luulin kiukkuamisen johtuvan puhkeavista hampaista. Eihän Hennillä ollut edes kuumetta! Ja edellisenä päivänä tyttö juuri riehui pulkkamäessä muiden lasten kanssa aivan tuulispäänä! Kieltämättä tuli epäonnistunut olo. Miten en ollut voinut huomata, että oma lapsi on niin kipeänä. Sitä tuli ajateltuakin välillä niin rumasti, kun toinen ei syönyt ruokaansa tai yöllä kun pompin jatkuvasti sängystä ylös paijaamaan toisen päätä. Helmi on täysin erilainen kipeänä. Silloin sohva vetää herkästi puoleensa ja jatkuvasti halutaan paijauksia ja hellää huolenpitoa. Hennin meno puolestaan pysyi täysin samana, eikä tyttö valittanut päivisin ollenkaan. Niin erilaisia nuo lapset ovatkin. Inhottaa jopa oikeasti kirjoittaa tästä mutta päätin näin kuitenkin tehdä, sillä aina ei vaan oikeasti voi heti tajuta mikä on vialla. Vaikka onkin niin pienestä asiasta kyse kuin korvatulehdus, podin hirveän huonoa omatuntoa, miten en äitinä huomannut. Nyt on kuitenkin neljä päivää otettu antibioottia ja eron huomasi välittömästi jo ensimmäisenä päivänä! Henni on tyytyväinen ja iloinen oma itsensä taas ♡ Jerelle jo totesinkin alku järkytyksessä, että aion varmaan tästä edespäin käydä lääkärillä jokaisen yskän ja ihottuman vuoksi.

12 kommenttia:

  1. Korvatulehdus voi kyllä tulla noin salakavalasti, eikä sitä heti ajattele jos kuumettakaan ei nosta että olisi niistä kiinni. Tai saatika jos lapsi ei yhtään edes haro korviaan. Älä turhaan pode huonoa omaa tuntoa.♥ Nyt on pienellä lääkkeet ja paraneminen alkanut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tuli ainakin todella salakavalasti! Mietin vain että kauankohan kerkisi kytemään kerran välikorvaan saakka ylsi tulehdus. No mutta nyt ollaan onneksi selvästi jo voiton puolella ♡

      Poista
  2. Mä oon arvannu aina Kikkaran korvatulehdukset.. Lähinnä pitkittyneen nuhan takia ja ollaan menty näyttämään, koska MUSTA TUNTUU SILTÄ. Ikinä Kikkara ei ole korvista oireillu, vaikka tulehdus on löytynyt kummastakin korvasta.

    Älä soimaa itseäs! Nyt pieni paranee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on siis hyvät vaistot ainakin! Mä en osannut ajatellakaan korvatulehdusta. Hennillä on ollut poskiotelo-ja kurkunpääntulehduksia mutta niistä oireilu on ollut aina selvää,on ollut räkäisyyttä/yskää/itkua/kuumetta mutta nyt vaan yö itkuisuutta ja syömättömyyttä. Antibiootit onneksi on tehonnut jo paremmin kuin hyvin :)

      Poista
    2. Mulla on käynyt ihan sama juttu esikoisen kanssa... Lääkärikin syyllisti silloin aika pahasti. Mutta kun ei lapsella ollut edes kuumetta ja nukkui yönsä heräämättä niin mistä olisin voinut tietää että korva on mätää täynnä!! No ikuiset traumat jäi äidille. Olen sen jälkeen kiikuttanut molempia lapsia pitkittyneen nuhan yhteydessä lääkärille korvatulehduksen pelossa varmaan viitisen kertaa, mutta korvat olleetkin aina ihan terveet. Tiedä näistä sitten... :/

      Poista
    3. Oi voi :( Mutta aina sitä ei vaan voi huomata varsinkaan jos ei oireile pahemmin. Ei ne lapset onneksi ihan pienestä rikkoonnu <3

      Poista
  3. Oi voi pientä! jos se yhtään lohduttaa niin meille kävi kaksi viikkoa sitten samalla tavalla.. Meidän nuorimmainen tosin nukkui kunnolla. Sitten yhtenä päivänä hänelle nousi kuume ja lähdimme heti lääkäriin koska pientä kitinää oli jatkunut jo melkein 1,5 viikkoa (ajattelin sen olevan uhmaa).. Nojoo, pojalla oli sitten korvatulehdus kummassakin korvassa! Tuli kyllä sellainen "bad mom" fiilis! Pikaista paranemista sinnne <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko sanoa mutta helpottavaa huomata että muillekin käynyt vastaavanlaisesti! Kiitos, ja hyvin on antibiootit jo tehonneet! Iloinen pieni täällä taas <3

      Poista
    2. Ihan turhaan podit huonoa omaatuntoa <3 ei kaikkea voi aina huomata/tajuta, varsinkin jos lapsi vaikutti noinkin terveeltä. Onneks selvis syy ja Henni voi nyt paremmin :)

      Poista
    3. No se tuli huomattua ettei aina vaan pysty kaikkea huomaamaan, varsinkin kun Henni ei mitenkään erikoisemmin sitä ilmoitellut. Tai siis vaikutti ihan kuin olisi hampaistakyse! Toisaalta voihan se olla että onkin myös hampuleita puhkeamassa :D

      Poista
  4. Voi pieni <3 mutta älä itteäs vaan soimaa! Kyllähän noita sattuu varmasti monelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henni on jo parantunut, saadaan viettää varmasti mukava joulu nyt kun kaikki on terveitä eikä mikään särje ♡

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...