Kaksplus.fi

torstai 21. huhtikuuta 2016

Saako lapsen jättää yksin?

Vastaan viisaana suoraan tuohon otsikkoon, että ei saa missään nimessä. Varsinkaan pienen lapsen kanssa ei koskaan tiedä mitä voi tapahtua, vaikka lapsi olisikin nukkumassa ja vanhempi kävisi vain pikaisesti viemässä roskat. Lapsi saattaa herätä sekä pelästyä yksinoloa ja itkeä lohduttomasti mutta kukaan ei tule auttamaan. Isompi lapsi saattaa tippua sängystä, kolauttaa esimerkiksi päänsä lattiaan ja menettää tajuntansa. Lapsi voi osaa myös avata ulko-oven ja lähteä etsimään vanhempaansa tai yllättävä seikkailunhalu voi iskeä päälle, ainakin meillä todennäköisesti tilaisuus tekisi varkaan. Niitä pahempia asioita mitä saattaa käydä lapsen yksin ollessa en halua tai kykene edes ääneen sanomaan.

Liian usein saa lukea lehdistä myös näitä, kun vanhempi on käynyt kaupassa ja jättänyt nukkuvan taaperon autoon odottamaan. Kesällä vaikka jättäisi auton ja lapsen varjoiseen paikkaan niin siitä huolimatta lämpötila voi helposti kohota liian kuumaksi, puhumattakaan siitä jos auton jättää aurinkoon. Saatiin hyvä muistutus tästä viime vuonna alku kesästä, kun oltiin Latviassa lomailemassa ja menimme käymään eläintarhassa. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin mutta ei erityisen kuuma. Jätimme auton aurinkoiseen paikkaan ja parin tunnin jälkeen, kun palasimme autolle niin parkkikiekko oli sulanut epämääräisen muotoiseksi. Autossa olikin tulikuuma! Jouduin suojaamaan puserolla nahkapenkin, jotta kykenin istua siinä. Mutta kukaan tuskin jättäisi lastaan noin pitkäksi aikaa autoon, hyvä niin. Mielestäni nämä parin minuutin maidon haku kauppareissut, milloin nukkuva lapsi jätetään käynnissä olevaan autoon odottamaan ei ole yhtään sen hyväksyttävempiä. Mitä jos lapsi herää? Vaikka hän ei autosta pääsisikään pois niin se paniikin määrä mitä lapsi saattaa tuntea sillä hetkellä, kun äiti tai isi ei olekaan vieressä, on varmasti tuskallinen.


Kävi kaikille varmasti selväksi mitä mieltä olen lapsen yksin jättämisestä, minnekään, koskaan tai missään tilanteessa. Noudatanko itse tällaista toimintatapaa? Kyllä ja en. Hävettää jopa myöntää mutta eräänä iltana huomasin kellon lähenevän yhdeksää, jolloin kaupat menevät täälläpäin kiinni. Samperin vaipat, niitä oli vain yksi enää jäljellä ja maitoakin oli pari tippaa tölkin pohjalla. Panikoin sillä tiesin ettemme selviäisi näillä eväillä aamuun saakka ja mieskin pääsi töistä vasta yön puolella. Tein jotain mikä oli vasten omaa moraalia. Varmistin että lapset nukkuvat ja kasasin lastenhuoneen oven eteen leluja etteivät tytöt pääse pois sieltä mikäli sattuisivat heräämään. Puin hiljaa kengät jalkaani, avasin oven ja juoksin. Onnekseni kauppa on vastapäinen rakennus, eikä tällaisessa tuppukylässä ole asukkaitakaan enää liikkeellä tuohon aikaan, joten olin kotona reilu viidessä minuutissa, ehkä jopa allekin sen. Se adrenaliini puuska mikä iski, kun avasin ulko-oven ja astuin siitä ulos, oli ihan järjetön. En ole tainnut kertoa tästä koskaan edes miehelleni, sillä tiedän ettei hän katsoisi asiaa hyvällä, eikä pitäisikään. Olo oli kuin rikollisella. Mitä opin tästä? Tarkistan joka päivä ennen lapsien nukkumaan menoa, että meillä on kaikki tarvittavat asiat saatavilla.

Toinen milloin olen jättänyt lapset nukkuvina yksin sänkyihinsä on silloin, kun olen käynyt varaamassa pyykkitupaan aikaa. Tämäkin on mielestäni siinä ja siinä että onko se suotavaa, vaikkei ajallisesti tuohon mene kuin minuutti. Mitä jos avaimet sattuisi jäämään kotiin? Tai laskisin ne pyykkituvassa olevalle tasolle, enkä muistaisi ottaa niitä siitä mukaan. Miksi sitten käyn siellä pyykkituvassa niin kummalliseen aikaan? En osaa puolustautua mitenkään, vaikka tiedän ja tunnen sen olevan väärin.

46 kommenttia:

  1. Ja tässä on sekin että vaikka lapsi olisi yksin turvallisessa paikassa, voi olla että itselle sattuu jotain ja kukaan ei tiedä että lapsi odottaa autossa tai kotona. Hyvä teksti ja hyviä ajatuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sekin vielä kaiken lisäksi. Tuskin koskaan voi kuitenkaan liian varovainen ainakaan olla.. Kiitos :)

      Poista
  2. Oon osittain samaa mieltä ja osittain en. En katsi hyvällä että lapsi jätetään autoon kaupan pihalle edes vain hakiessa maitotölkkiä. Silti joskus harvoin teen näin itse, hirveiden omatunnontuskien kanssa. Aina jälkeenpäin mietin, että ei ois ollut iso vaiva ottaa lapsi mukaan. Mitä kaikkea siinä voisikaan tapahtua, epätodennäköistä tai ei. Roskia saatan viedä lasten päiväuniaikaan, koska rattaista köytetty lapsi ei minnekään karkaa eikä siihenkään kuole jos sattuisi heräämään just sillä hetkellä kuin astun ovesta ulos, ehtien huutaa sen minuutin.

    Aika ristiriitaista, mutta kukaan ei ole täydellinen. Musta tärkein on se asenne, millä asiaa ajattelee. Jos omasta mielestä on ihan ookoo
    jättää lapsi kotiin/autoon/minne lie kauppareissun ajaksi, niin se on huono juttu. Jos taas tietää tekevänsä väärin ja pyrkii olemaan tekemättä niitä päätöksiä jättää lapsi yksin, paitsi jossain erikoistilanteissa, se on ihan ok.

    Ajatus ei nyt ihan kulje enää tähän aikaan illasta, mut ehkä tästä saa jotain selvää XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärsin pointin kyllä ja osakseen oon sun kanssa samaa mieltä. En itse voisi jättää lasta yksin autoon koskaan. Siinä on niin monta muutakin muuttujaa silloin matkassa kuin vain se jos lapsi sattuukin heräämään. Mä oon hirvee jossittelemaan asioita ja miettimään kaiken pahimman kautta, mikä joissain tilanteissa onkin ihan positiivinen asia. Ylihysteerinen äiti täällä moi vaan :D Kiitos kommentista :)

      Poista
  3. tässäkin asiassa on kaksi puolta. Jätätkö lapsen autoon nukkumaan hakeaksesi yhden jutun kaupasta vai kiskotko mukaan, jolloin lapsi herää ja sitten itkee pitkään ja hartaasti. Entäpä jos auto on täynnä lapsia? Se, että haet purkin maitoa kestää hetken verrattuna siihen, että nappaat kaikki mukulat mukaan juoksemaan kauppaan, jolloin aikaa kuluu huomattavasti enemmän. Hieman isommat lapset kuitenkin jaksavat odottaa hetken, ilman suurempaa ongelmaa. Jätän lapset toisinaan odottamaan, toisinaan otan kaikki tai osan heistä. Syyllisyyttä en kuitenkaan tunne. Auton saa tarvittaessa viilennettyä ilmastoinnilla, eikä kyse ole tunneista vaan minuuteista korkeintaan. Käyn myös viemässä roskat lasten nukkuessa sekä postilaatikolla, enkä silti tunne olevani huono tai kelvoton äiti. Mielestäni elämässä on paljon isompiakin asioita joita murehtia ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos auto olisi kuvitteellisesti täynnä lapsia niin minkä ikäisiä? Kolme taaperoa takapenkillä niin jestas en ikinä jättäisi niitä sinne, missään nimessä. Omista ja lähipiirin lapsista voin sen verran sanoa, että ne löisivät viisaat päänsä yhteen ja hyppäisi varmaan kyydistä pois puuhailemaan ties mitä. Toinen juttu sitten, että olen itsekin jättänyt lapseni 9 vuotiaan pikkusiskoni vahdittavaksi autoon siksi aikaa, kun kipaisen kaupassa. On siis ihan lapsen iästä riippuvaa milloin koen, että voi jättää ja milloin ei. Tällä tekstillä tarkoitin lähinnä näitä alle viisi vuotiaita. Itsekin kyllä käyn siellä pyykkituvassa, kun tytöt nukkuvat mutta silti kauhukuvat pyörii mielessä että "mitä jos". Ihmisiä kuin myös ajatuksia ja murheen aiheita on monenlaisia :)

      Poista
  4. Mä olen niin pskahousu etten uskalla edes kaupan pihalle jättää minuutiksi. Mutta kun nuo meidän lapset nukahtaa, uskallan käyttää koiran pikaisella, viedä roskat tai käydä postilaatikolla. Mutta mä myös tiedän että noi meidän tsirput nukkuu heräämäti. Esimerkiksi uutenavuotena oltiin pihalla katsomassa ilotulituksia (asutaan melko metsässä) kun vauva nukkui sisällä tyytyväisenä.

    Miksi uskallan kotiin jättää nukkuvat lapset, mutten kaupan pihalle? Yhdelle ystävälle kävi pienellä paikkakunnalla niin, että unohti laittaa käsijarru päälle ja löysi autonsa melko kaukaa, melkein ojasta. Ajotieltä. Entä jos rekka olisi tullut just silloin?
    Mutta joo, nä on näitä. Monta on mielipidettä, ja mulla on myös se ettei mun tarvitse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On joitain juttuja joita on vaan pakko tehdä, kuten juurikin tuo koiran pissattaminen ja sitä en itse katso pahalla. Roskat puolestaan voi viedä vaikka seuraavana päivänä mutta joissain tilanteissa varmaan itsekin kiikuttaisin ne siitä huolimatta pihalle. Todella ristiriitainen aihe kyllä.

      Aivan kamala juttu tuo mitä ystävällesi kävi! Juuri tuollaisten kauhukuvien vuoksi en voisi jättää lasta yksin autoon. Hyi kamala.

      Poista
  5. Itse en kanssa uskalla jättää autoon, kuin korkeentaan niin, että ollaan itse auton ympärillä ja lapsi nukkuu. Kuitenkin niin, että näen jos lapsi herää. Eniten mua hirvittäisi jättää lapsi autoon esim. kaupan pihalle, koska pelkään et joku ajaa autoa päin/varastaa sen.. En kuitenkaan kritisoi jos joku niin tekee, itse en oikein uskalla. Roskia olen joskus vienyt kun lapsi nukkuu, etenkin silloin ku A oli ihan vauva ja nukkui paljon.. Nykyään kun ollaan taaperoiässä niin eipä juuri tule jätettyä yksin nukkumaan. Pelkään kans et unohdan tyyliin avaimet tai lapsi putoaa sängystä tms..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä juuri kun muuttujia on niin monia. Joku voi törmätä autoon, lapsi saattaa karata autosta, joku voi kidnapata lapsen tai lapsi saattaa itse sählätä autossa jotain sellaista mikä aiheuttaa vaaratilanteen.. Eikä se niin iso vaiva voi olla ottaa se lapsi mukaan sinne kauppaan. Onhan se hieman eri juttu kuitenkin jättää liikkumaton vauva nukkumaan kotiin roskien viennin ajaksi kuin vilkas taapero joka saattaa keksiä mitä vain sillä aikaa.

      Poista
  6. Aika harvoin on tilanteita, että pitäisi jättää, mutta jos olen liikkellä pienten kanssa niin en jätä, mutta jos autossa on lisäksi Iida 10v niin sitten voin jättää siksi aikaa että haen sen maitopurkin. :) Jos kaupan pihassa on paljon porukkaa niin sitten otan kaikki mukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä onkin sitten eri juttu. Itsekin olen jättänyt pikkusisaruksieni vahdittavaksi tytöt kauppareissun ajaksi :)

      Poista
  7. Tää onkin tulkinnanvaraista. Sellaista tilannetta ei ole tullut että lapsia olisi pitänyt yksin jättää mutta, esim. mökillä on ulkovessa ja kun olen ollut yksin lasten kanssa ja käynyt illalla vessassa niin meneehän siinä varmaan yhtä kauan kun siinä sun kauppa reissussa. Tosin mulla on kamerallinen itkuhälytin juurikin näitä tilanteita varten :) mutta oon nähnyt painajaisia että lapset herää mökillä yksin ja mä oon tyyliin katkaissut jalkani vessa reissulla :D siks mulla on kännykkä aina taskussa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi itkuhälytin onkin hyvä keksintö pitää mukana :) Itseäni pelotti hirveesti kun oltiin mökillä ja se oli siis järvenrannalla. Onneksi mökin ovet sai lukkoon eikä tytöt osannut niitä avata. Vessareissutkin sinne ulkovessaan onnistui siis ilman sydäntä kurkussa, jos ymmärrät mitä meinaan :D

      Poista
  8. Autoon en ole jättänyt lapsia koskaan yksin. En vaan uskalla. parkkipaikoillahan tapahtuu eniten kolareita.... No, toki vaan sellaisia peltikolareita, mutta silti. Asumme omakotitalossa, niin olen postin haun ja roskien viennin ajaksi jättänyt yksin nukkumaan. Eli aikaa menee ehkä 30s. Kun meillä oli pentukoira, niin saatoin itkuhäkyttimen turvin pissattaa koiran lähiojaan. Mutta sehän ei eroa lainkaan siitä, että olisi itse sisällä ja vauva ulkona, nyt olemme vaan kumpikin ulkona.

    Vaikka itse en tee jotain, niin ymmärrän hyvin, jos joku muu tekee. Kyllä ymmärrän, että jos käyt minuutin asian toimittamassa kaupasta ja et halua repiä nukkuvaa lasta istuimesta. Se on ikävää lapselle ja niin se on aikuisellekin.

    Hyviä ajatuksia sulla! Ja todella ristiriitainen tämä aihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakotitalo asuminen eroaa mun mielestä kuitenkin suuresti kerrostalo asumisesta. Se postin hakeminen tai koiran pissattaminen on kuitenkin vaan tyyliin ovi auki ja siinä se. Me asutaan kerrostalossa ja pyykkikseen meniessä jännitän toisinaan sitä jos liukastun, kolautan pään rappuseen ja lapset ovat kotona. Tuosta parkkiksesta tuli mieleen,että olen joutunut sellaiseen tilanteeseen ahtaalla parkkipaikalla että oma ja toinen auto peruutettiin samaa aikaa ja toisiamme päin törmättiin tietysti.

      Poista
  9. Mä en uskalla, vaikka monesti olen meinannut mm. jättää nukkuvan lapsen autoon sen maitolitran takia, mutta sit jänistänyt ja herättänyt tai mennyt kotiin ilman maitoa, kerran istuin autossa kunnes neiti heräsi.

    Mä pelkään niin paljon kaikkia mahdollisia skenaarioita (auto pöllitään, kauppa ryöstetään tms) että en varmana ikinä uskalla kunnes lapset on oikeasti isompia.

    Eri asia olis jos asuisin vaikka omakotitalossa jossa roskis on omassa pihassa mutta kerrostalossa en koskaan uskaltaisi viedä edes niitä roskia, ei kai niillä ikinä voi niin kiire olla että ei voi odottaa kun lapsi herää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tämä! Mukavaa että on muitakin tällaisia jossittelijoita :D

      Poista
  10. Minä jätän pikku kaupan pihalle maidon haku reissun ajaksi lapset keväällä, syksyllä ja talvella autoon.Kesä kuumalla en. Ja lapset ei saa itse meidän bussin liukuovea itse auki. Lapset 5, 4, 2 v ja 1 v. En todellakaan raahaa 2 min ajaksi kaikkia mukaan.Jos nuorin ei nuku se lähtee mukaan. Monesti otan itkarit mukaan niin kuulen mitä autossa tapahtuu,.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tällainen ratkaisu toimii teillä :) Tuo itkuhälytin onkin hyvä!

      Poista
  11. Yksi hämärämuistikuva on siitä, että oisin hakenut jotain meidän varastosta samaan aikaan kun neiti nukkuu sisällä. Silloin hän oli vielä pieni ja meille oli tulossa hakemaan joku ostaja, kun olin kaupannut jotain kirpparilla ja tietty se tavara oli just siellä varastossa. Se oli kyllä kamalaa, mutta onneksi hänellä oli hyvät unenlahjat ja en unohtanut avaimia. Pelkkä vessassa yksin käyntikin on aika pelottavaa nykysin ja yleensä neiti kyllä tunkee sinnekin mukaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa nyt mullekin tuli mieleen,että joskus taisin viedä jotain varastoon sillä aikaa kun tytöt nukkuivat. En ole varma kyllä nyt oliko mies kotona vai ei :D Mutta juu kyllä noissa tilanteissa aina se jännitys siellä persuksessa on.

      Poista
  12. Voi kamala, toi ajatus että jos äidille sattuukin jotain silloin, kun hän luulee nopeasti piipahtavansa jossain - ja tosiaan, sitten ei kukaan tiedä että lapset onkin siellä jossain yksin :/ Se olis niin kamalaa :( En kyl jätä enää ikinä, kerran jätin ärrän pihaan autoon katsomaan videoita kun kipaisin hakemaan paketin ja siitäkin oli kamalat tunnontuskat :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä niin hirveä ajatus. Itse pelkäsin synnytyksen jälkeen hirveesti sitä että mitä jos liukastun suihkussa tai kompastun, tipun tuolilta tai muuta vastaavaa enkä herääkään enää ja mies tulee vasta tuntien päästä töistä kotiin.

      Poista
  13. En pystyisi jättämään. Pisteet sulle rohkeasta postauksesta! :)

    VastaaPoista
  14. Kerran jätin poitsun unille, kun kipaisin kauppaan. Hirveät omantunnontuskat heti kun ulko-ovesta pääsin ulos, mutta juosten kauppaan ja takaisin. Onni tässä oli se, että jos olisi jotain tapahtunut, isimies olisi tullut parin tunnin kuluttua kotiin. Onneksi ei, mutta en voi edes sietää ajatusta, että enää lähtisin mihinkään jättäen pojan yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin tehnyt kerran juuri samanlailla kuin sinä ja se tunne oli kyllä hirveä, kun sydän rinnassa takoen juoksin kauppaa ympäri, ei enää ikinä kiitos.
      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  15. Mä en uskalla oikeastaan jättää edes siksi aikaa, että viel roskat. Odotan, että Aleksi tulee kotiin ja vien vasta sitten.

    Mulla herää heti kaikki kauhukuvat mieleen, jos niin tekisin. Evelyn sai jo joskus pienempänä kunnon itku kohtauksen kun ei löytänyr mua herätessään päikkäreiltä. Olin siis silloin käymässä vaan vessassa. Lapsen hätä on oikeesti varmaan suuri, jos äitiä, isää tai muuta aikuista ei näy lähettyvillä.

    Isomman lapsen uskaltaisin jättää sen maitopurkin hakureissun ajaksi autoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina parempi tietysti jos ei tarvitse ja miksi tarvitsisi jos kerran mies on kuitenkin kotia tulossa. Voi Evelyn <3 Isomman lapsen uskaltaisin itsekin jättää mutta tällä meinasin juurikin näitä pienempiä :)

      Poista
  16. Meillä poika istuu eteisen lattialla sen hetken, kun vien aamuisin rattaat ekasta kerroksesta alas ja harpon portaat ylös. Vielä ei osaa kävellä ja aikaa tuohon menee silmänräpäys. Eipä vaan äidin kädet riitä muutoin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näe tätä kyllä mitenkään pahana, mielummin noin kuin että lapsi kainalossa ja rattaat toisessa yrittäisi kavuta rappusia ales, siinä varmastikin voisi käydä kipeästi :(

      Poista
  17. No, minä olen elänyt totaaliyhärinä tyttöni kanssa 15 vuotta (tyttö oli vuoden erotessamme) ja kyllä tässä yksin ollessa on monia juttuja joutunut miettimään pikkasen eri tavalla juurikin sen takia, että ei ole odotettavissa, että se toinen vanhempi tulee ja pääsen sitten hoitamaan jonkun pakollisen jutun. Olen kyllä sekä kerros- että rivitalossa asuessamme ihan puhtaan omantunnon kanssa joskus vienyt roskapusseja, käynyt pikapikaa varastossa yms. lapsen jäädessä sisälle (hereillä) melko pienenäkin. Yh:llahan sellainen uhka on päällä vähän koko ajan, että jos itselle sattuu jotain, niin mitäs se pieni lapsi sitten tekee. Koska vaan voi kotona ollessakin sattua joku onnettomuus, tulla vaikka sydäri, jos oikeen huonosti käy.

    Onpa mulle käynyt kaverini kanssa kerran niinkin, että oltiin parvekkeella ja tyttö laittoi yhtäkkiä sisäpuolelta oven lukkoon. Tämän jälkeen hän meni potalle ja tiesin, että aivan turha huudella, ei sieltä pois tule ennen kun joku tulee pyyhkimään. Kännykköjä ei siihen aikaan ollut ainakaan meillä, mut luojalle kiitos, kotiavaimet sattu olemaan housujen taskussa. Siinä sitten vaan parvekkeelta kurkkimaan, että näkyiskö alhaalla sen näkösiä ihmisiä, kelle voisi heittää avaiamet ja pyytää tulla meidät päästämään pois sieltä parvekkeelta...

    Että kyllä sitä kaikkea kamalaa voi sattua, vaikka itse olis läsnäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkuin tässä on todettu niin aihe on hyvin moniulotteinen eikä ehkä niin mustavalkoinen kuin luulisi. Mutta pointti ehkä kuitenkin on se ettei sitä lasta jätetä yksin, tosin on näitä erityis tilanteita milloin on pakko, kuten juuri koiran pissattaminen tai rattaiden raahaaminen portaikossa. Roskapussien vieminen sitten onnistuu mun mielestä kyllä lasten kanssakin joten itse ottaisin lapsen mukaan tai veisin ne roskat ulos lähtiessä samalla. Tässäkin perheitä ja tapoja on monia. Enkä mä sano että jonkun toisen tapa olisi väärä, kunhan lapselle ei satu mitään sillä aikaa, tietkös :) Ja itselle on käynyt sama juttu parvekkeen kanssa! Siivosin sitä silloin kun tänne muutettiin, mies oli töissä ja esikoinen sitten lukitsi mut ulos. Siinä soittelin miehen työpaikalle että jospa tulisi päästämään mut sisälle, loppujen lopuksi tyttö onnistui kuitenkin avaamaan oven, huh. Eli siis tottahan tuo on että vaikka itse olisikin läsnä niin voi sattua ja tapahtua.

      Poista
  18. Mä muistan itse omasta lapsuudestani, kun isä jätti mut ja mun veljen yksin kotiin. Minä olin noin 5-vuotias ja veli 3v. Sen paniikin ja pelon muistan vieläkin niin elävästi, kun keskellä yötä herättyä ei ketään ollut kotona. Itse en ole jättänyt nukkuvaa lasta yksin kotiin kuin korkeintaan postin haun ajaksi eli muutamaksi sekunniksi. Olen kyllä jättänyt pojan täytettyä viisi toisinaan autoon odottamaan, kun haen kaupasta jonkin yksittäisen jutun nopeasti. Silloinkin vain jos hän itse haluaa jäädä autoon. Mutta onhan se niin että koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua ja parempi näitäkin tilanteita välttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuollasia tunteita en itse haluaisi koskaan tuottaa omalle lapselleni. Itsekin olen pienenä joskus joutunut olla yksin ja sen muistaa kuinka hirveää ja pelottavaa se oli.

      Poista
  19. Mä en sen takia uskalltais jättää koska pelkään et mulle sattuis jtn ja kukaan ei sit tiiä et mun lapset yksin kotona..

    VastaaPoista
  20. Mä jätän kesä päivisin melkein päivittäin muksut keskenään sisälle, kun esim. käyn ripustamassa pyykit. Mutta juu, asutaan omakotitalossa ja mulla on ovi aina raollaan, lisäksi lapset on aina tietoisia minne oon mennyt.
    Hyvä postaus ja hyvään aikaan, nyt se aurinko jo rupeaa lämmittämään autoja!!
    Ihanaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä näen ton omakotitalo asumisen ihan eri asiana kuin kerrostalo. En tosin silti lähtisi kauppaan tai kaverin kanssa rupattelemaan etupihalle niin että lapset touhuisi yksinään sisällä. Kesti hieman vastata näihin kommentteihin, joten mukavaa loppu viikkoa sinulle :)

      Poista
  21. Mä en oo koskaan jättäny enkä tule jättämään. Kiitos rohkeasta postauksesta. Luin kahteen kertaan - hyvä kirjotus!

    VastaaPoista
  22. No siis mä oon kyllä jättänyt roskien viemisen ajaksi Nellan hetkeksi yksin. Yleensä hänen nukkuessaan, mutta välillä myös hereillä ollessaan. Silloin tosin laitan tytön sitteriin kiinni ja lelun kouraan. Ikinä ei oo huutanut ja mulla menee ehkä minuutti, kun kiikutan ne roskat ja Jade käy samalla pissalla. Kerran Jade meinas lähtee jahtaa oravaa ja olin ihan paniikissa, koska en vois lähtee sen perään jättäen Nellaa yksin kotiin. Sit kuitenkin tossa menee autotie. Joten opin siitä, et yleensä sit heitän roskat samalla pihalle, ku lähetää vaunulenkille. Eipä tarvitse pelätä mitään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho no onneksi Jade ei sitten kuitenkaan karannut niin ei tullut isompaa paniikkia siinä tilanteessa!

      Poista
  23. Tää on tosiaan vähän sellainen kyllä-ei-juttu. Kun mulla oli auto ja kaikki lapset kyydissä, saatoin kyllä surutta jättää lapset autoon ja hakea kaupasta ne puuttuvat jutut. Vaan vanhin lapsistakin on ollut jo siinä kohtaa iso, osasi avata ovet ja kykeni pienempiään siinä sen kymmenisen minuuttia paimentamaan. Pienempien kanssa näitä autoon jättämisiä on tehty niinkin, että aikuisista toinen on jäänyt lasten kanssa autoon odottamaan. Koskaan ei siis kannata sanoa ei koskaan, lapsihan se on kolmetoistavuotiaskin, ja sellaisen voi kuitenkin hyvillä mielin jättää yksin...

    Joskus on niitä tilanteita, joissa lapset on vaan jätettävä kotiin yksin. Nukkuvia en kuitenkaan ikinä jättäisi (enkä ole jättänyt), vaan aina on tenavien tiedettävä, mihin vanhemmat on menneet. Viimeisellä synnärireissulla meillä koululaiset oli keskenään kotona (niille oli kyllä sovittu vastuuaikuinen, joka kävi kerran tarkistamassa ja olisi ottanut mukaansa, jos olisivat suostuneet lähtemään). Mies kävi yöllä kotona, ja kun joutui yötä vasten vielä lähtemään, kävi herättämässä ja kertomassa että lähtee.

    Neljän kanssa yksin aikanaan (8v, 6v, 4v ja vauva) käytin koiraa pikaisesti ulkona niin, että mukana oli vain vauva. Nelivuotias sai valita lähteekö vaiko jääkö. Pitemmillä lenkeillä tokikin oli sitten tuo 4v mukana myös.

    Koska lapsi sitten on riittävän iso olemaan yksin? Mä olen tuumannut, että eskari-iässä sitä viimeistään täytyy alkaa harjoitella. Ollaan nimittäin Suomessa, ja täällä ekaluokkalaisen täytyy jo osata ja pärjätä, niin väärältä kuin se kuulostaakin. Joku on valmis harjoittelemaan aiemmin, mutta silloin viimeistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ilmeisesti puhut siitä, kun isompi lapsi 13 (?) vuotias on jäänyt pienten kanssa autoon kauppareissun ajaksi, tälläisestä ylempänä puhuinkin ja mun mielestä se on ok. Ja pikaiset koiran pissatuksetkin menee mun ymmärrykseen jos ipanat on nukkumassa mutta hereille en itse jättäisi. Ja eikä sekään niinkään ikää katso milloin lapsen voi jättää yksin, jotkut on siihen valmiita aiemmin ja jotkut myöhemmin. Itse kuvittelen ainakin tällä hetkellä etten voisi jättää ala-aste ikäistä yksin kotiin yöksi. Ylä-asteella voi sitten alkaa treenailemaan niitä yön poissaoloja. Mutta eiköhän nämäkin asiat ole niin perhe kohtaisia kuitenkin. Mä oon niin sellanen, että roikun tyttöjen takinhelmassa kiinni vielä kun he ovat viisitoista vuotiaitakin (todennäköisesti varsinkin juuri silloin) :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...