keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Lapset hoitoon, mamma rimpsalle

Tiiättekö sen fiiliksen kun taapero tuhoaa kaiken mihin pienillä sormillaan koskee, lipaston laatikoista on kaikki tavarat levitetty ympäri olohuonetta, ruoka ei kelpaa tänäänkään vaan se syötetään kissalle ja kun kiellät antamasta kissalle ruokaa niin lautanen tönäistään niin kovin eteenpäin että se tipahtaa pöydältä lattialle ja saat selkä kipeänä hinkata spaghettia lattioilta ja seinästä. Pinna sen kuin kiristyy kiristymistään kun olet kerta toisensa jälkeen käskenyt lapsen omaan huoneeseen leikkimään omilla tavaroillaan mutta lapsi nakkelee leluja seinään ja huutaa kurkku suorana sitä kuinka äiti on tyhmä ja omat lelut on ihan perseestä (ei nyt ihan näillä sanoilla mutta tätä kuitenkin varmasti tarkoitetaan)Nukkumaan meno viivästyy parilla tunnilla koska jatkuvasti on pissahätä joten potalle on päästävä vartin välein, kurkkuakin kuivaa tai sitten huoneesta täytyy käydä hätistelemässä hattivatteja.
Tämä on nyt hieman kärjistetysti selitetty mutta ei tämä kaukaa hae meidän arjesta kun Helmin uhmatuhma pääsee valloilleen. Monesti mietin päivän aikana että kumpa saisin joskus edes hetken sitä omaa aikaa!
Omaa aikaa kuitenkin olisi tarjolla mutta en osaa tai halua sitten kuitenkaan tarttua siihen tilanteen tullen.
Helmin mummi on kysellyt monesti voisiko saada tytön viikonlopuksi luokseen tai edes yhdeksi yöksi mutta mun vastaus on yleensä jyrkkä ja ehdoton ei. Enkä edes oikeasti ymmärrä syytä tähän. Jotenkin kehittelen päässäni kaiken maailman tekosyitä ja kauhukuvia miksei Helmi voisi mennä hoitoon. Vaikka tiedän että Helmi nauttisi mummin ja vaarin seurasta aivan varmasti! Aina kun ollaan menossa käymään mummilassa niin Helmi pukee into piukeena haalaria niskaan ja huutaa 'mennään jo!' Tiedän myös että Helmi olisi osaavissa käsissä joten siitäkään ei pitäisi ottaa pään vaivaa.

Tässä taannoin olin todella uupunut kun Henniä vaivasi vatsa ja Helmi nukkui muuten vain erittäin huonosti niin tyttöjen mummi haki Helmin yhdeksi yöksi hoitoon, jotta saisin nukkua ja kerättyä lisää voimia. Siinä kävi kuitenkin päinvastoin! Valvoin melkein koko yön ja pyörin sängyssä, kun mietin että miksi mun piti antaa Helmi hoitoon kun pärjätään kuitenkin ihan hyvin. Aamulla mulla olikin jo ihan hirveät morkkikset ja halusin että Helmi tulee heti kotiin.

Meillä käy myös kerran kuussa perhetyöntekijä koska Helmi on neuvolassa todettu vilkkaammaksi lapseksi niin hän käy antamassa tukea ja neuvoja mulle. Tämä perhetyöntekijä neuvoi mua ottamaan päiväkotiin yhteyttä jospa Helmi saisi sieltä paikan ja pääsisi muutamana päivänä viikossa pariksi tunniksi päivähoitoon koska se olisi tytölle tosi huippu juttu.
Olisi varmastikkin mutta tässä mun oma ajatusmaailma tuli taas vastaan, miksi ihmeessä mä laittaisin Helmin muiden hoidettavaksi ja makaisin itse perse homeessa kotona? Siihen kaatui se päiväkoti juttu.

Jere kysyy multa lähes joka viikonloppu haluisinko mennä kavereiden kanssa jonnekin viihteelle tai muuten vain kahville tai vaikka shoppailemaan! Idea on ihana mutta tosipaikan tullen en lähde. Tässäkään ei ole kyse siitä että ajattelisin ettei Jere pärjää lastensa kanssa, en itseasiassa edes tiedä mistä nämä tunteet kumpuaa eikä näistä pääse yli eikä ympäri!

Nyt kuitenkin aion ottaa pienen siivun sitä omaa aikaa ja lauantaina lähden muiden elokuun mammojen kanssa Tampereelle viihteelle. Tätä ollaan suunniteltu jo joulukuun alusta lähtien, joten nyt ei saa mennä pupu pöksyyn! Helmi ja Henni eivät nytkään mene minnekään hoitoon vaan jäävät isänsä kanssa kotiin puuhastelemaan. Ja totta puhuen nyt mulla onkin sellainen fiilis tästä, että mä voin lähteä ja haluan lähteä ulos. Intoa siis riittää, kohta onkin jo lauantai!

Onko kellään muilla tälläisiä tuntemuksia?

17 kommenttia:

  1. Mä kaipaan välillä tosi paljon sitä kuuluisaa omaa aikaa.. Sitä nyt ei oo kyllä juurikaan saatavilla:(
    Ihanaa että pääset rimpsalle ja tytöt on hyvässä hoidossa, niin nyt vaan nautit ja vaihdat vapaalle!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu! Mutta jotenkin en oo halunnut ottaa sitä omaa aikaa senkään takia kun Jereä nään vaan viikonloppuisin joten haluan viettää luonnollisesti sitä yhteistä aikaa perheenä. Mutta nyt on hyvä fiilis tämän reissun suhteen :)

      Poista
  2. Hyvä että otat nyt vihdoin sitä omaa aikaa! :) Vaikkei mulla omakohtaista kokemusta olekaan, tuo on varmasti tuttu tunne usealle äidille, että kyllä sitä pärjätään ja lapsi halutaan pitää silmän alla koko ajan, vaikka hoitopaikkoja olisi tarjolla ja lapsen kiukuttelu stressaa. Se varmasti käy voimien päälle. Toi päivähoito olisi kyllä hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tulin raskaaksi ja aloin odottaa Henniä mun ajatusmaailmaa muuttui sellaiseksi että "jos lapsia tehdään niin kyllä ne itse hoidetaan" Vaikka tosiaan esimerkiksi kerran kuukaudessa mummolassa yö kylä käynti ei olisi pahaksi vaan päin vastoin! Jotenkin sitä ajattelee että ottaa sitä hoito apua vastaan sitten kun oikeesti sille on tarvis :D

      Poista
  3. Ehkä se päivä pari pkssa ei olis huono ajatus. Mä oon kikkarasta huomannu et se on paljon rauhallisempi arkisin ja ihan villipeto viikonloppuisin. Ehkä helmi on myös sosiaslisempi ja tarttis ikäisiään? Voihan sitä koittaa. Mä en ainakaan pidä pahana puoltapäivää silloin tällöin jos äiti on vauvan kans kotona.

    Mutta joo o tuttua on. Meillä on EI-kausi. Kaikki on ei, mee pois =D

    Tsemppiä ja muksaa lauantaita ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se todellakaan huono juttu olisikaan! Oon sivusta seurannut mun pienempiä sisaruksia ja ne kyllä tykkää hirveästi pk:sta ja on ihan eri lapsia arkisin ja viikonloppusin! :D Ja ollaan kyllä jeren kanssa puhuttu että Helmi voisi mennä tarhaan muutamana päivänä viikossa nyt kun muutetaan takasin Humppilaan.

      Ja meilläkin täällä niin hirveä uhma ja tahtomis ikä että huhhuh :D !!

      Poista
  4. Oletko miettinyt että olisi Helmin edunmukaista päästä päivähoitoon leikkimään ikäistensä kanssa? Vilkkaamman lapsen tarve virikkeille on melko suuri. Varmaan sillä perhetyöntekijällä on nimenomaan tälläinen näkökanta. Tarkoitus ei varmaan ole siinä että joku muu hoitaa Helmin sun maatessa homeessa himassa, vaan se että Helmin elämänpiiri laajenee, kun varmaan tyttö itse hyötyisi siitä eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen mä sitä miettinyt ja pyöritellyt mielessä todella paljon! Mutta täällä Lohjalla päivähoito paikat on aika kiven alla ja siinä kanssa syy miks en lähtis edes hakemaan täältä paikkaa. Koska mitä jos mä saisin Helmille pk paikan mutta joku sellainen jäisi ilman joka oikeasti tarvitsee sitä töidensä puolesta? Mutta niinkuin tossa ylempänä sanoin niin nyt kun humppilaan muutetaan niin otetaan varmaan yhteyttä päivähoitoon ja kysellään että mites on :) Ja tottahan se on että vaikka kuinka paljon yritän keksiä virikkeitä Helmille niin ei ne varmasti riitä joten olisihan toi pk huippu juttu!

      Poista
  5. Jos Sinnaa pyydetään hoitoon niin annan mielelläni, teen sitten jotain missä ei vauva voi olla mukana, lähden vaikka kunnon hiihtoretkelle moneksi tunniksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin tein ennen kun oli pelkästään Helmi mutta nyt kun oon ollut näiden kanssa vuoden kahdestaan koko ajan niin tuntuu isolta kynnykseltä antaa hoitoon :D mutta ei se pahaksi ole välillä irrottautua :D

      Poista
  6. Moikka! Oon sun blogia lukenut jo pidemmän aikaa mutten oo koskaan aiemmin kommentoinut. Mulla tuli vaan mieleen sama juttu kun aiemmallakin anonyymillä että se päiväkotijuttu varmaan tekis Helmille hyvää, ois varmaan Helmillekin kiva päästä aina pariks tunniks muiden lasten kans touhuilemaan päiväkotiympäristöön ja tietty se kehittäis sosiaalisia taitoja lisää! :) Voin kyllä täysin kuvitella noi sun fiilikset siitä että miks jonkun muun tarvis hoitaa kun siihen itekin pystyy ja onhan se varmaan rankkaakin olla yhtäkkiä erossa omasta pienestään :) Tosta isovanhemmilla käynnistä haluisin sanoo vielä sen että mut on pienestä asti aina tasasin väliajoin viety mummolle yökylään ja hoitoon vaikka äidin sisarukset vähän paheksukin aina että miks ihmeessä mut sinne niin 'usein' hoitoon viedään, lopulta siitä tuli niin luonteva juttu että ollaan tosi läheisiä ja käyn sielä vieläkin viettämässä aikaa ja yökyläilemässä pari kertaa kuussa vaikka oon jo parikymppinen ja oonkin tosi ilonen siitä että mua on aina kärrätty mummolle pienestä asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se varmasti niin on että pk tekisi Helmille hyvää, en kiellä sitä. Mutta mun mielestä lapselle ensisijainen paikka on olla kotona äidin kanssa jos siihen on mahdollisuus. Kaikki lapset ovat kuitenkin yksilöitä ja täytyy miettiä mikä on parhaaksi juuri Helmille, joten uskon että ollaan keväämmällä yhteydessä sinne päivähoitoon. Kunhan ensin totutaan uuteen kotiin ja ympäristöön :)
      Ja mä oon kans ollut tosi paljon mummilassa pienenä ja tykkäsin ihan hirveesti! Tottakai tahdon omille lapsille samaa. Mulla on vaan joku takertumis vaihe meneillään nytten. Uskon että tääkin helpottaa kun muutetaan lapsien isän kanssa yhteen. Niin ja kiva kun kommentoit! :)

      Poista
  7. Toi on varmast tosi ristiriitaista, kun ei siinä puolpäivähoidossa pari kertaa viikossa oo mitään pahaa vaan päinvastoin. Jotkut inhottavat vanhemmat päiväkodin työntekijät kattoo kieroon sellaisia vanhempia, jotka vievät isomman lapsen hoitoon ja on pienemmän kanssa kotona. Tottakai se pitäis ajatella jokainen perhe yksilöllisesti, jotkut oikeesti vievät ns. turhaan, mut toisilla se on tosi hyvä juttu kun vievät. Pitäis aina oikeesti kattoo tilanteen mukaan, mä oon nähny päiväkodissa kummankin puolen. Ja kyl ne ammattitaitoset ja fiksut hoitajat huomaa, jos se on oikeesti lapselle parempi. Mäkin henk. koht. oon sitä mieltä, et haluun hoitaa pienet kotona. En tosin voi nähdä tulevaisuuteen, enkä tiedä mikä meille silloin siinä hetkessä on parhainta. Kuules nea, siulla on oikeus siun omiin tunteisiin ;) :DD<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itekin oon ollut pk:ssa työharjottelussa ja nähnyt noita kieroon kattojia. Eikä mua se siinä estä, siinähän kattovat mua kieroon jos siltä tuntuu :D Itekin ajattelen noin että lapsen paikka on tosiaan kotona äidin kanssa. On toki näitä poikkeus tapauksia millon olis parempi että on sitä virikettä ja asiat tapahtuu säännöllisemmin. Helmille on erittäin tärkeetä et joka päivä asiat tapahtuu samaan aikaan ja samalla tavalla. Helmi reagoi siihen heti jos joku ei mene rytmitetysti. Ja nyt vauvan tulon jälkeen meillä ei mene enää oikee mikään niin säännöllisesti, enemmän kaikki tapahtuu vauvan ehdoilla :D Hankalia juttuja ja päätöksiä välillä nämä kasvatus asiat.

      Poista
  8. Voi ei :D Helmi osaa olla lujatahtoinen :D Onneksi meillä ei vielä lautaset lentele :D Ja tosiaan nyt otat kaiken ilon irti lauantaina ja rentoudut kunnolla. Jere kyllä pärjää pikkuisten janssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hemiltä kyllä löytyy tempperamenttia. Jeren vanhemmat kutsuu Helmiä Helminaattoriksi- terminaattorin mukaan :D
      Juu näin aion kyllä tehdä! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...