maanantai 22. kesäkuuta 2015

Meidän juhannus

Me vietettiin rentouttava ja mukava juhannus Jeren mummolassa, jonne oli iso osa sukua kerääntynyt. Alasti en juossut peltojen poikki, en kerännyt seitsemää erilaista kukkaa, koska haluan uskoa, että tuo mies mikä mulla nyt on,- on se oikea. En myöskään tehnyt mitään juhannustaikoja.
Mutta söin aivan liikaa grilliruokaa ja salaatteja, katselin juhannuskokkoa, saunottiin ja tytöt kun saatiin yöunille, istuttiin anopin kanssa keittiön pöydän ääressä ja juteltiin aamu kolmeen asti.

Metrin verran lyhyempi väki pomppi trampoliinilla, pelasi muumikeilausta, keinui omenapuun alla, pelasi jalkapalloa ja juoksenteli päättömästi pellolla.















Lauantaina lähdin kaverin kanssa pitkästä aikaa viihteelle. Ilta oli kaikinpuolin muuten mukava mutta siinä 12 pintaan, kun käveltiin baariin, hyppäsi pusikosta ykskaks meidän eteen noin 180cm, vaaleaihoinen, keski-ikäinen mies ja rupesi runkkaamaan. Lähdettiin juosten pois paikalta ja vähän matkan päästä soitettiin hätänumeroon. Ihmettelen miten tämä mies edes uskalsi tehdä noin, koska oltiin kuitenkin omakotitalo alueella, vieressä oli autotie jossa kulki autoja vähän väliä ja baari sun muut rakennukset olivat noin 200 metrin päässä.

Pari kaveria osasi kertoa, että tämä hiippari ja sen puuhat on ihan tuttu näky Lohjalla. Inhottavaa!



lauantai 13. kesäkuuta 2015

Päivä Koiramäessä

Eilen matkattiin Tampereelle Koiramäkeen, sen kummemmin ei ole kerrottavaa tuosta reissusta kuin että meillä oli aivan mahtava päivä! Päästiin rapsuttelemaan eläimiä, Helmi ratsasti ponilla, aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja jäätelö oli hyvää! Antaa siis kuvien puhua puolestaan. Kertoisin vielä vinkkinä teille, että Koiramäen lippu maksaa 5e/hlö vielä 19.6 asti (normaalisti 15e/hlö) joten kannattaa hyödyntää tuo tarjous :)






















perjantai 12. kesäkuuta 2015

Riikan tuliaiset

Jere lähti viimeviikon perjantaina kavereidensa kanssa Latviaan reissuun koko viikonlopuksi. 
Kotiin, kun mies saapui ja rupesi purkamaan kasseja niin isoksi yllätykseksi sieltä paljastuikin mulle kaikkea kivaa! En osannut odottaa mitään muuta kuin kasoittain likaisia kalsareita ja hikisiä kauluspaitoja. Oletuksena oli,että kaikki aika menee siellä kisaradalla katsoen/valokuvaten kavereidensa treenejä ja itse prätkä kisojen jälkeen oli tietysti afterpartyt, joten eihän siinä mitään kauppoja ehdi kierrellä. Yllätyin siis aivan totaalisesti, että toi mies oli ihan NewYorkeriin eksynyt! 




Ihanaa kun on mies joka tuntee sut niin hyvin,että osaa ostaa juttuja, melkein paremmin kuin sinä itse! ♡

torstai 11. kesäkuuta 2015

Taaperotuhoja 3

Taas olisi aika perehtyä näihin Helminaattorin kommelluksiin. Helmillä on tällä hetkellä raivostuttavan paha uhma meneillään ja se näkyy myös näiden taaperotuhojen laadussa! Siinä missä ennen Helmi päätti pitää tee-kutsuja tyhjentämällä jääkaapin sisällön oman huoneensa lattialle niin nyt ollaankin siirrytty astetta kovempiin tuhoihin. Tästä pääsette lukemaan edelliset tuhot1, tuhot2

Etsin mun meikkejä joka paikasta parin päivän ajan. Siis aivan joka paikasta! Katsoin jokaisesta kaapista ja kaadoin Helmin lelulaatikotkin lastenhuoneen lattialle muttei niitä löytynyt. Epätoivoisena soitin anopillekin, jospa Helmi olisi laittanut meikkipussin mummin laukkuun, kun hän kävi meillä kahvilla. Eipä näkynyt. Seuraavan kerran, kun siivosin kunnolla ja siirsin sohvan pois paikoiltaan löysin maissinaksu pussin jonka sisältä paljastui kaikki omistamani meikit sekä muutama ponnari.

Hennistä on tullut Helmille suurin kiusan kohde. Tässä Hennillä on naama mustelmilla, kun Helmi oli tuupannut Hennin kumoon...

Vietettiin ihana rauhallinen aamu yhdessä perheen kesken. Syötiin täyttävä aamupala ja istuttiin ruokapöydän ääressä jutellen ties kuinka pitkään. Helmi, kun oli syönyt lähti pissalle vessaan. Ihmettelin mikä nyt kestää niin kauan ja kävin katsomassa. Siellä Helmi levitteli pikkasen liian kallista naamarasvaa omaan tukkaansa, kylppärin seinään ja näköjään suuhunkin sitä on mennyt.

Taas kerran Henni on Helmin kiukun ja turhautumisen kohteena. Olin komentanut Helmiä huonosta käytöksesta ja Helmin piti päästä purkamaan viha siskoonsa, joten päätti kostona purra Henniä sormesta.

Helmi varmasti ajatteli vain hyvää, kun lappasi pöntön täyteen kissan pellettejä. Apuahan tästä tempauksesta ei kovin paljoa ollut, kun pönttö meni tukkoon ja sitä availtiinkin pitkä tovi.


Hyvä uskoisena luulin, että tytöt on päikkäreillä mutta Helmi olikin käynyt varkaissa äidin penaalilla ja maalaili tyytyväisenä Hennin naamaa ruskealla tussilla. Niinhän sitä sanotaan, ettei hiljaisuus ole hyväksi lapsiperheessä.

Mulla oli kiire siivota kotona ja saada paikat nopeasti järjestykseen ennenkuin Jere pääsee töistä kotiin, koska meillä oli jotain menoa silloin. Sanoin Helmille, että ottaa puuhalaatikosta värityskirjan ja liidut ja menee värittelemään keittiön pöydän ääreen. Sain itse oppitunnin tässä siitä, ettei ikinä ole liian kiire, kun on lapsista kyse. Vähemmältä vaivalta olisin säästynyt jos olisin itse antanut ne tavarat kuin se, että yritin epätoivoisesti saada akryyli väriä pestyä pois Helmin hiuksista+vaatteista sekä keittiön pöydästä ja tuolien verhoiluista.

Kerran ihmettelin onko meidän läppäri mennyt rikki tai imenyt jostain itseensä viiruksen, koska viimeksi, kun olin läppäriä käyttänyt se toimi normaalisti mutta seuraavalla kerralla näppäimet eivät enää totelleet. Yritin painaa Ä-kirjainta mutta sainkin vain heittomerkin ja sitä rataa. Itku kurkussa selitin Jerelle, että nyt oon varmaan onnistunut hajoittaa meidän uuden tietokoneen. Selvisi, että Helmi sitä oli käynyt räpeltämässä ja oli vaihtanut englannin kielisen näppäimistön käyttöön tuolta oikeasta ala reunasta.

Helmi on oikein näppärä tyttönen ja osaakin avata meidän parvekkeen oven lukon ihan omin avuin. Parvekkeelta on lentänyt kokonainen muumi armeija sekä saippuakuplat kauniissa kaaressa perässä.

Helmi myös osoitti mieltään rankasti mulle tässä yksi päivä. Hän tahtoi, tahtoi, ei tahtonutkaan, tahtoi sittenkin. Lopuksi menetin hermoni enkä enää kuunellut, joten kapinallisena tuo meni ja pissasi eteisen lattialle.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Viikonlopun kuulumisia ja kirppari löytöjä

Jere lähti perjantai aamuna Riikaan katsomaan kavereidensa prätkä kisoja ja me mentiin tyttöjen kanssa viikonlopuksi mummoloimaan Lohjalle. Kerrankin, kun ei ollut miestä vieressä hoputtamassa/nalkuttamassa, otettiin anopin kanssa tavoitteeksi kiertää mahdollisimman monta kirpparia viikonlopun aikana! Käyntiinkin muutamalla kirpparilla Lohjalla ja yhdellä pienellä kirpputorilla Nummelantien varrella.

Meillä oli oikein kiva viikonloppu muutenkin! Se sisälsi mm.
♡Trampoliinilla hyppimistä
♡Kesäisiä ruokia. Oi vitsi kuinka olinkaan ikävöinyt ihan perus grillimakkaraa!
♡Jäätelöä
♡Muumikeilausta
♡Kukkien kastelua
♡Sukulointia Espoossa
♡Ystävien tapaamista
♡Yhden lomareissun suunnittelua



Mukavasti löytyi paljon kaikkea kirpputorilta ja kaiken lisäksi pilkka hintaan! Liputan ehdottomasti kirppareiden puolesta!









Mukavaa ja aurinkoista keskiviikkoa teille! <3

torstai 4. kesäkuuta 2015

Tyttäreni erikoinen "sairaus"

Helmi sairastaa "vakavaa" mutta vaaratonta sairautta kroonisena, nimittäin luulotautia, huomiobakteeria, mustasukkaisuusvirusta.. Miksi sen nyt haluaakaan itse nimetä.

Pääasiallinen syy sairauden ilmenemiseen on epämiellyttävä tapahtuma kuten hampaiden harjaaminen,nukkumaan meneminen, rappusten käveleminen, tai ruokakaupassa ostoksien tekeminen. Jos potilas kokee olevansa toisarvoinen tai jäävänsä vähälle huomiolle on vaarana ilmetä oireiden puhkeaminen.
Myös vanhempien nalkuttaminen ja määräily ovat usein syynä oireiden puhkeamiseen. 



Sairauden oireet
Äkillinen jalkasärky on ensimmäinen huomattava oire. Potilas, kun kokee epämiellyttävän tilanteen hän pysähtyy ja alkaa valittaa särkevää jalkaa. Sairaus kehittyy nopeasti ja perässä tulevat seuraavat oireet: liikunta kyvyttömyys,  raivokkuus, maahan heittäytyminen, itkuherkkyys sekä potilaan äänen voimakkuus nousee niin ylös ettei puheesta saa selvää. 

Sairauden hoito
Suurimassa osassa tapauksista sairaus paranee itsestään parin minuutin aikana, joskus saattaa venyä jopa 10-20 minuuttiin. Asioista periksi antaminen olisi helpoin tapa sairauden hoitoon muttei kuitenkaan toimiva jatkoa ajatellen. 



Sairastaako kenenkään muun uhmaikäinen samaa?

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Ensimmäinen päivä päiväkodissa

Helmi on puhunut päiväkodista ties kuinka monta päivää. Aina on tullut karvas pettymys, kun olen sanonut, että "ei, ei vielä tänään" Paitsi sitten tänä aamuna olikin se päivä! Eilen illalla pakattiin päiväkoti kassi jonne valittiin yhdessä kuravaatteet, kumpparit, pipo, hanskat ja sisävaihtovaatteet. Pesulappuihin kirjoitettiin vielä Helmin nimi. Illalla ei meinannut uni tulla silmään, kun odotettiin aamua niin kovasti. Tahdottiin päästä keinumaan, piirtämään ja leikkimään uusien kavereiden kanssa. 


Viittä vaille yhdeksän oltiin päiväkodin pihalla ja Helmi käveli ripeästi mun edellä samalla huudellen "äiti tuuu, mennään" 
Sisällä tyttö meni heti muiden lapsien luokse, jotka olivat pukeutumassa ja valmistautumassa ulos lähtöön. Jokaisen luokse piti mennä sanomaan "minä olen Helmi" ♡
Tarhatäti selitti käytännön asioita ja osoitti pientä naulakkoa johon oli laitettu nimilappu jossa luki Helmi. Naulakon yläpuolella oli tyhjä kori joka oli myös tarkoitettu Helmin tavaroille.
Sitten se iski kuin puulla oltaisiin päähän lyöty. Minun pieni tyttö on nyt päiväkotilainen. Reipas sellainen! 


Itse koin hirveää tunteiden sekamelskaa sisälläni. Ahdisti jättää Helmi sinne vieraiden ihmisten kanssa. Pelkäsin sitä jos tyttöä kiusattaisiin muiden lapsien toimesta eikä ymmärrettäisi sitä, että Helmi nyt on vähän rasavilli, tykkää leikkiä rajummin, on äänekkäämpi. Mitä jos Helmille tuleekin suru puseroon eikä siellä ole ketään tuttua johon turvautua..

Helmi oli kuitenkin hyvin onnellinen päiväkotiin pääsystä ja ampaisi muiden lapsien kanssa ulos avoimesta ovesta päiväkodin sisäpihalle samalla vilkuttaen mulle perässä iloisena. Tarhatäti totesi nauraen että ei ainakaan tunnu vierastavan ja hyvin on reippaan oloinen tyttö. 


Helmin kun hain kotiin, tarhatäti kertoi miten päivä oli mennyt. Helmi on kuulemma kuin "kala vedessä" muiden lapsien kanssa. Kaikkien kanssa tulee hyvin toimeen, parhaat leikkikaverit oli kuitenkin Jerry ja Julia jotka siis ovat Helmin kanssa samaa ikäluokkaa olevat täti ja eno. Hoitaja oli pannut merkille Helmin itsepäisyyden ja tempperamentin ja oli kuulemma heti tehnyt selväksi nukkariin mennessä, että siellä nukutaan. Eipä ollut Helmi nukkunut. Ruokaa oli maistanut vähän ja uhmatuhma kumpusi esiin ruokapöydässä, kun maito oli juotu loppuun ja tahdottiin lisää mutta tarhatädit sanoivat ettei tule lisää. Itku oli siitä tullut ja Helmille yritettiin sitten tarjota sitä tahtomaansa maitoa muttei sitä otettu enää vastaan. 
Muutamista päreiden palamisista huolimatta oli kuitenkin mennyt kuulemma hyvin! 

Päiväkodin jälkeen käytiin kaupasta ostaa saippuakuplia, joita mentiin puhaltelemaan viereiseen leikkipuistoon. Samalla juteltiin tarha päivästä ja innolla tuo tuntuu odottavan jo huomista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...