Ensimmäinen päivä päiväkodissa

Helmi on puhunut päiväkodista ties kuinka monta päivää. Aina on tullut karvas pettymys, kun olen sanonut, että "ei, ei vielä tänään" Paitsi sitten tänä aamuna olikin se päivä! Eilen illalla pakattiin päiväkoti kassi jonne valittiin yhdessä kuravaatteet, kumpparit, pipo, hanskat ja sisävaihtovaatteet. Pesulappuihin kirjoitettiin vielä Helmin nimi. Illalla ei meinannut uni tulla silmään, kun odotettiin aamua niin kovasti. Tahdottiin päästä keinumaan, piirtämään ja leikkimään uusien kavereiden kanssa. 

Viittä vaille yhdeksän oltiin päiväkodin pihalla ja Helmi käveli ripeästi mun edellä samalla huudellen "äiti tuuu, mennään" 
Sisällä tyttö meni heti muiden lapsien luokse, jotka olivat pukeutumassa ja valmistautumassa ulos lähtöön. Jokaisen luokse piti mennä sanomaan "minä olen Helmi" ♡
Tarhatäti selitti käytännön asioita ja osoitti pientä naulakkoa johon oli laitettu nimilappu jossa luki Helmi. Naulakon yläpuolella oli tyhjä kori joka oli myös tarkoitettu Helmin tavaroille.
Sitten se iski kuin puulla oltaisiin päähän lyöty. Minun pieni tyttö on nyt päiväkotilainen. Reipas sellainen! 

Itse koin hirveää tunteiden sekamelskaa sisälläni. Ahdisti jättää Helmi sinne vieraiden ihmisten kanssa. Pelkäsin sitä jos tyttöä kiusattaisiin muiden lapsien toimesta eikä ymmärrettäisi sitä, että Helmi nyt on vähän rasavilli, tykkää leikkiä rajummin, on äänekkäämpi. Mitä jos Helmille tuleekin suru puseroon eikä siellä ole ketään tuttua johon turvautua..

Helmi oli kuitenkin hyvin onnellinen päiväkotiin pääsystä ja ampaisi muiden lapsien kanssa ulos avoimesta ovesta päiväkodin sisäpihalle samalla vilkuttaen mulle perässä iloisena. Tarhatäti totesi nauraen että ei ainakaan tunnu vierastavan ja hyvin on reippaan oloinen tyttö. 

Helmin kun hain kotiin, tarhatäti kertoi miten päivä oli mennyt. Helmi on kuulemma kuin "kala vedessä" muiden lapsien kanssa. Kaikkien kanssa tulee hyvin toimeen, parhaat leikkikaverit oli kuitenkin Jerry ja Julia jotka siis ovat Helmin kanssa samaa ikäluokkaa olevat täti ja eno. Hoitaja oli pannut merkille Helmin itsepäisyyden ja tempperamentin ja oli kuulemma heti tehnyt selväksi nukkariin mennessä, että siellä nukutaan. Eipä ollut Helmi nukkunut. Ruokaa oli maistanut vähän ja uhmatuhma kumpusi esiin ruokapöydässä, kun maito oli juotu loppuun ja tahdottiin lisää mutta tarhatädit sanoivat ettei tule lisää. Itku oli siitä tullut ja Helmille yritettiin sitten tarjota sitä tahtomaansa maitoa muttei sitä otettu enää vastaan. 
Muutamista päreiden palamisista huolimatta oli kuitenkin mennyt kuulemma hyvin! 

Päiväkodin jälkeen käytiin kaupasta ostaa saippuakuplia, joita mentiin puhaltelemaan viereiseen leikkipuistoon. Samalla juteltiin tarha päivästä ja innolla tuo tuntuu odottavan jo huomista.