Lapsen harrastamisesta

Pienet varpaat sipsuttelevat ympäri lastenhuoneen lattiaa. Vaatekaapin ovi aukeaa ja kädet kurkottavat yhä korkeammalle ja korkeammalle. Siinä se taas on,  vaaleanpunainen balettimekko kaikkineen röyhelöineen ja kimalteineen. Pikkutytön unelma. Äitiä vaaditaan laittamaan mekko päälle ja musiikkia soimaan.

Meillä molemmat tytöt rakastavat tanssimista, mutta tämä pienempi suorastaan tuntuu elävän sille. Musiikista ei tarvitse kuulla kuin muutama ensimmäinen tahti, niin leikit unohtuvat hetkessä ja tyttö valtaa lattian ja alkaa esitellä tanssiliikkeitään. Henni selvästi nauttii saamastaan huomiostaan ja innostuu muiden hymyistä sekä aplodeista aina vain enemmän. Helmi toki myös nauttii huomiosta yhtälailla mutta liikkeet ja esiintyminen ylipäätään ovat hieman harkitumpaa Henniin nähden. Kaikilla ihmisillä on se jokin oma tietty juttu minkä tekemisestä nauttii kaikista eniten, niin tanssiminen tuntuu kyllä olevan meidän tyttöjen se -juttu.

Malttamattomana odotankin jo sitä aikaa, kun tytöt alkavat harrastaa jotakin ja kertovat silmät tuikkien kuinka kivaa harrastuksissa on ollut ja mitä kaikkea siellä tuli opittua. Itse olen ollut siinä mielessä onnekas, että vanhempani ovat kannustaneet kokeilemaan kaikenlaista. Olen mm. laulanut kuorossa, telinevoimistellut, hieman jopa nyrkkeillyt, cheerleader (kirjoitetaanko sitä edes noin) harrastustakin kokeilin ja sain myös ratsastaa sekä tanssia monia vuosia. Kaikkea tuli kuitenkin kokeiltua ennenkuin löysin sen mikä ilahdutti eniten. Tämän saman mahdollisuuden haluan antaa myös omille lapsilleni, vaikka ne mielenkiinnon kohteet vaihtelisivat tai sattuisivatkin tuntua omaan mieleen hassuilta. Eli jos tytöt jostain syystä haluavat kokeilla painijan uraa niin sitten sitä kokeillaan! Tärkeintä on kuitenkin tukea lapsen mielenkiinnon kohteita, vaikka ne ei sitten loppujen lopuksi ottaisikaan tuulta purjeiden alle.

Olin hyvin yllättynyt, kun kaupassa käydessäni huomasin ilmoitustaululla mainoksen showtanssi tunneista 3-4 vuotiaille taaperoille. Laitoinkin välittömästi sähköpostia heille ja nyt odotellaan vastausta siitä pääsisikö Helmi vielä joukkoon mukaan, vaikka tunnit ovatkin alkaneet pari viikkoa sitten. Täällä kyllä kovasti innostuttiin asiasta <3 On kyllä harmillista ettei Hennin ikäisille ole mitään erikoisia aktiviteetteja missä voitaisiin käydä. Mutta ainakin toistaiseksi tytölle riittää se, kun soitetaan musiikkia olohuoneessa ja hän saa varpaisillaan pyörähdellä ihanan balettimekkonsa kanssa.

Mitä te ajattelette lapsien harrastuksista? Harrastetaanko teillä?

Sisustushaaveita

Yleensä kevät on sitä aikaa, kun itseeni ja varmasti moneen muuhunkin iskee parantumaton sisustushulluus, mutta mulla se on nostanut päätänsä jo tammikuun aikana. Tuntuu että kotona lähes kaikki mahdollinen tarvitsee uudistusta, ainakin jossain määrin eikä auta asiaa, että sormet palavat halusta alkaa tekemään näitä muutoksia. Jere on jo täysin kyllästynyt näihin mun "haluun sitä,tuolta puuttuu toi ja tänne voisi keksiä jotain" höpinöihin joten tulinkin nyt kirjoittelemaan näistä teille, hih. Meillä olohuone on -mun mielestä- se isoin murheenkryyni ja sisustuksellisesti epäonnistunein huone. Tällä hetkellä meillä on olkkarissa sellainen ruskea normaalin kokoinen (ja parhaat päivänsä nähnyt) divaanisohva. Toinen mikä saa "karvat pystyyn" -efektin aikaiseksi on lattialla oleva vaalean beige hapsullinen matto. Niin tylsän ja elottoman näköistä siis. Niin ja olohuone on kaiken lisäksi itsessään jotenkin epäkäytännöllinen, arvatkaa kuinka vaikeaa on sisustaa kivan näköiseksi pitkulan mallista huonetta, niin ettei huone näyttäisi niin pitkulaiselta. Ainakin tuo nykyinen sohva saisi lähteä ja sen tilalle haluaisin reilusti isomman, ehkä jopa U - mallisen divaanisohvan tai sitten kaksi muhkeaa erillistä sohvaa. Sohvan täytyisi olla sellainen, joka houkuttelee pujahtamaan uumeniinsa. Ihana mutta kuitenkin ryhdikäs laiskanlinna ♡ Sohvan värinvalinta ei tuota ongelmia, haluamme jatkaa tummalla linjalla, kun lapset ovat vielä pieniä ja tahmatassujensa kanssa vipeltävät menemään. Jokin tummanharmaa ellei jopa aivan musta ratkaisu olisi siis aika kiva ja siihen yhdistettynä jokin mustavalkoinen kuviollinen matto.

Toinen isompi hankinta on sohvapöytä. Meillä ei siis tällä hetkellä ole sohvapöytää ollenkaan, koska sellaista joka kävisi meille molemmille ei ole tullut vastaan. Tässä asiassa meillä eroaa miehen kanssa pahasti mielipiteet, itse haluaisin jonkun kivan, raikkaan näköisen ja vaalean ratkaisun, esimerkiksi kun on niitä missä on pyökin väriset jalat ja vaalea kansi, arkkupöytä olisi aivan ihana tai sitten ihan vain jokin pyöreän mallinen tarjotinpöytä. Mitä sitten mies haluaa? Jotain tummaa ja miehistä. Ehkä me ei sitten vain osteta sitä pöytää niin vältytään ainakin parisuhderiidoilta. Näiden isojen hankintojen tekeminen on aina hankalaa, kun lopputuloksen täytyy miellyttää molempia osapuolia. Siinä olikin varmaan ne isoimmat jutut mitä on hankintalistalla, mutta kaikki muu pieni tilpehööri puoli kaipaisi myös uudistusta ihan keittiönpöydän tableteista lähtien. Haaveissa on vaikka mitä mutta saa nyt nähdä mitä näistä tulee toteutettua ja millä aikataululla. Aina saa kuitenkin haaveilla! Vaikka ulkona onkin pimeää ja märkää niin eikai mikään estä tekemästä kevään tuntua kotiin. Aion ainakin hakea muutamat tulppaani kimput tuomaan väriä meidän keittiöön.

Laatuaikaa merellä

Äitini sai kaksi päivää sitten idean. Tänään huomasinkin istuvani autossa aamu seitsemän aikaan ja ajavani kohti Helsingin Länsisatamaa. Me lähdettiin päiväristeilylle! Joskus teini vuosinani matkusteltiin paljon äitini kanssa, lähinnä ympäri Ruotsia. Yövyimme hotelleissa, nautittiin pitkistä aamuista kahviloissa, juoruiltiin kaikesta maan ja taivaan väliltä ja naurettiin poskemme kipeiksi. No jälkimmäisiä juttuja me teemme vieläkin, meillä on sellainen oma huumori jota muut eivät tunnu ymmärtävän. Se mikä on meidän mielestä hauskaa saa muissa ihmisissä aikaan kummastelevia katseita ja olkien kohautuksia. Mutta matkustelu on tosiaan jäänyt vähemmälle, kun lapsia siunaantui ja aika on ollut kortilla puolin ja toisin. Nyt pitkästä aikaa päätimme ottaa vapaata ja lähteä viettämään kahdenkeskistä ja rentouttavaa laatuaikaa♥ Oli aivan mieletöntä vain kävellä kaupoissa ja kokeilla jokaista kivan väristä huulipunaa, tuoksutella huumaavan tuoksuisia hajuvesia sekä vartalovoiteita ja valokuvata vaikka jokaista näkemääni asiaa jos niin olisin halunnut. Mutta parhainta oli, kun istuimme ravintolassa syömässä peräti kaksi tuntia. Joillekin tuo aika on ehkä mitättömän pieni mutta lapselliset ihmiset varmasti ymmärtävät tämän hehkutuksen. Sain syödä jugurttini täysin yksin, kukaan tahmatassu ei ollut vaatimassa omaa osuuttaan siitä. Välillä mieleeni kyllä hiipi ajatus, että jotain puuttuu, jokin on unohtunut. Niin ne lapset. Nautin silti tästä pienestä vapaa hetkestäni kyllä todenteolla♥

Kiinnostaisiko teitä nähdä, että mitä tuolta reissulta lähti mukaan?

Äidin ihonhoito

Hieman koominen ehkä tuo otsikko, sillä täältä ette tule varmaan koskaan saamaan mitään erikoisia ja tehokkaita ihonhoito vinkkejä, olen nimittäin maailman huonoin läträämään ihonhoitotuotteilla. Tai läträtä kyllä osaan mutta tulokset eivät koskaan puhu puolestaan. Otsikko olisi ehkä voinut olla paremminkin "Äidin onneton yritys hoitaa ihoa" tai "kuiva kuin korppu" Mutta näillä nyt mennään.

Talvella oma ihoni on erityisen herkkä. Heti kun asteet menee pakkasen puolelle, niin iho rupeaa hilseilemään ja kutisemaan. Kutinasta seuraa tietysti raapimista ja jatkuvan raapimisen seurauksena iho rikkoontuu ja kirvelee. Rystyset sekä kyynerpäät lohkeavat pelkästään taivutuksen seurauksena ja käsien iho on muutenkin kuin kuivaa korppua. Kasvoihin jos kiireessä erehdyn laittamaan meikkivoidetta ilman kunnon alus kerrosta kosteusvoidetta, on näky kuin palapeliä katsoisi. Jalkapohjistani en viitsi edes kertoa. Omaan siis ärsyttävän, atooppisen kuivan ihon ja varsinkin tähän vuoden aikaan iho kaipaisi selvästi parempaa hoitoa. Tottakai joitain hoitotuotteita käytän, mutta ne on näitä markettituotteita ja jos multa kysytään niin ne ovat suorastaan pilipali tavaraa. Tai sitten vika on ostajassa eikä niinkään tuotteissa. Usein valitsen tuotteet aina fiilis pohjalta, eli niitä tuotteita mitkä sillä hetkellä kuulostaa tai näyttää kivalta siinä hyllyssä ja loppujen lopuksi petyn, kun tuote ei täyttänytkään odotuksia ja niin ne jäävät tuonne kylppärin hyllyille pyörimää. Siis näkisittepä mun purnukka varastot. Hupsista. Miten sitten hoidan sitä ihoa? Mun päivittäiset ihonhoito rutiinit ovat aika pelkistettyjä. Iltaisin huuhtelen kasvot vedellä, poistan meikit Lumenen kosteuttavalla puhdistusvoiteella ja länttäisen yöksi paksun rasva maskin naamaan. Siinä se. Pitäisi kyllä ryhdistytyä tämän asian saralla, sillä tämä ei vaan riitä ainakaan omalle iholleni. Onko liikaa vaadittu sellainen voide joka on extrakosteuttava, kuivuu nopeasti eikä jätä ihoa tahmean tuntuiseksi? Sellaisen kun vain löytäisin!

Kaikki ostokset eivät kuitenkaan ole aina menneet pepulleen, vaan olen kyllä joitain satunnaisia helmiäkin löytänyt. Kerran kävin apteekissa tutkimassa kosteusvoiteiden valikoimaa ja otinkin testiin yhden Essex Plus nimisen perusvoiteen, joka on tarkoitettu kuivalle ja erittäin kuivalle iholle. Skeptisenä sitä levittelin illalla kasvoihin mutta sainkin todeta, että se tosiaan toimii! Ei tämäkään tosin ihmeitä tee mutta joka päiväisessä käytössä iho kyllä pysyy pehmeänä ja ei niin hilseilevänä. Ainoana miinuksena sanoisin sen, että ihoon jää voiteen levittämisen jälkeen savimainen tunne, mutta se kun on poissa niin iho tuntuu todella siloiselta tai ainakin paremmalta kuin muiden rasvojen käytön jälkeen. Toinen hyvä löytö on ollut Beurre Karité voide, joka on vitamiinirikas hoitovoide kuivan ihon ja hiusten hoitoon. Tätä ei kuitenkaan tule usein käytettyä nimittäin koostumus on erittäin paksu ja raskas, lähinnä kyynerpäitä, rystysiä tai ylipäänsä pahoja kovettumia/kuivumia olen tällä hoitanut. Rohtuneille huulille tämä on kyllä mitä parhain keksintö!

Etsinnöissä nyt kuitenkin olisi jokin hyvä kuorintaaine kasvoille kuin myös vartalolle, joten kysynkin teiltä että mitkä ovat sinun lemppari ihonhoito tuotteet?

Kaksplussalla

Jotkut tarkkasilmäiset ovatkin jo ehkä huomanneet, että blogiin on aamun aikana ilmestynyt Kaksplussan kehykset kuin myös muut blogielementit. Kieltämättä olen viimeisen viikon aikana kulkenut typerä virne naamallani ja puuduttanut kaverini tällä uutisella. On se vaan hienoa päästä näin hienoon porukkaan mukaan ♥ Tämä ei teidän lukijoiden kantilta kuitenkaan muutu millään lailla, eli ihan tällä samalla bloggerin alustalla kirjoittelen jatkossakin.

Uusia lukijoita on tullut jonkin verran viime aikoina lisää, joten ajattelin kirjoittaa tähän esittelyn itsestäni ja meidän perheestä, sellaista kun ei ole aikoihin tullut tehtyä. Olen siis 22 vuotias Nea, kahden ihanan tytön äiti ja yhden miehen avovaimo. Meillä eletään aika eloisaa elämää, kun talossa tosiaan asuu yksi rasavilli uhmaikäinen ja toinen pieni tyttö, joka on myös alkanut löytää omaa tahtoaan. Meidän arki on aikalailla sitä tavallista perhearkea, isi käy töissä ja itse olen vielä toistaiseksi kotiäitinä. Syksyllä tämä toivottavasti tulee muuttumaan nimittäin haaveissa olisi päästä opiskelemaan unelma ammattia! Viime vuonna ostimme ensimmäisen oman kotimme, tällaisen passelin kerrostalo kolmion ja sitä onkin nyt remppailtu ja sisustettu oman näköiseksi. Valmista tästä(kään) tuskin kokonaan koskaan tulee, sillä mieleltäni olen aikamoinen tuuliviiri ja siitä mistä tykkäsin viime viikolla ei välttämättä enää innosta tänään. Blogissa nähdäänkin paljon amatööri otteella sisustamista ja siinä ohessa diy-juttujakin. Olen myös viime aikoina täysin hullaantunut lastenvaatteisiin ja se jos jokin näkyy täällä, kuin myös lompakossakin, hups. Hurahdan helposti kaiken näköisiin tempauksiin, tässä uusimpana on ehkäpä kuntoilu. Jonkinnäköistä elämäntaparemonttia on siis suunnitteilla. Saa nähdä viekö Netflix ja herkut voiton vai aiheuttaako tuleva kevät kunnon buustin kuntoilu haaveille?

Meitä voi seurata myös Facebookissa blogin omilla facebook sivuilla ja Instagramissa nimimerkillä: nneacamilla

Vauhdikas lauantai!

Heippa ja mukavaa lauantai iltaa! Me kotiuduttiin vasta ja täällä ollaan aivan juhla tunnelmissa vieläkin. Tänään oli serkkuni pojan ristiäiset, kaverin pojan 13v synttärit kuin myös toisen kaverini valmistujaiset. Juhlia siis kerrakseen tälle päivälle. Aamu alkoi pahimmalla mahdollisella tavalla eli pommiin nukkumisella, torkutin kelloa aina viidellä minuutilla eteenpäin, kunnes tajusin, että miksi se rasittava pärinä oli laitettu herättämään. Kiireestä huolimatta aamu oli ihana kaikkine mekkoineen, kiharoineen, korkokenkineen ja vatsanpohjassa pulppusi mukava jännitys. Ihan huippua saada tälläytyä jotain erikoista varten♥  Hihih ainiin, kuulin aika mairean kommentin tuolla ristiäisissä "Voi Nea sä et ole kyllä vanhentunut päivääkään sitten teinivuosien, sulla on varmaan ihan loistava ryppyvoide!" No joo eihän tässä nyt ollakaan kuin vasta 22 vuotias enkä mitään ikäkriisiä edes pode mutta oli aika mukavaa kuitenkin kuulla kehuja silosesta ihosta, varsinkin kun omasta mielestä mikään ei koskaan tietenkään näytä hyvältä :D Kuvia tuli räpsittyä muistikortti täyteen ja niiden läpi selailuun menee aikaa ihan liikaa mutta malttamattoman luonteeni vuoksi halusin tulla heti kertomaan tästä päivästä, niin valitsin tähän vain muutamia kuvia sieltä täältä. Saa nähdä montako edes jotenkin onnistunutta kuvaa jää jäljelle, kun alan niitä karsimaan, nimittäin suurinosa kuvista tuntui olevan joko yli tai alivalottuneita, tärähtäneitä tai sitten olin kuvannut jonkun varpaita tai puolestaan hiusrajaa.

Ihanat juhlat oli ja miten ihana pieni poika ♥ Tervetuloa vauvakuume!

Kysy kolme vuotiaalta!

Miksi puun lehdet on vihreitä ja toiset keltaisia? Miksi sisko on pikkusisko eikä isosisko? Miksi isi on aina töissä? Onko kalat minun kavereita? Miksi en ole merenneito? Nukkuuko prinsessat? Miksi punainen väri on punainen eikä violetti? Onko tämä minun lempi ruokaa? Miksi äiti juo kahvia? Onko tämä minun nukke? Miksi on pissa hätä? Onko nyt talvi vai kesä? Oletko varma että nyt ei ole kesä? Voinko mennä uimaan? Laitanko kengät jalkaan kun mennään ulos? Entäs pipon...? 

Kuten varmasti huomaatte pientä mieltä askarruttaa tällä hetkellä moni asia. Samoja kysymyksiä kysytään vanhemmilta päivästä toiseen, vaikka kysymyksiin tiedettäisiinkin jo vastaus. Toisinaan kysymyksissä ei ole edes mitään tolkkua vaan täällä tosiaan pohditaan onko muurahaisella varpaita tai mitäs se naapurin mummo ostikaan kaupasta ja äitinä minulla pitäisi aina olla varuilla jokin selitys kaikelle, tietysti! Meille on rantautunut siis tuo hellyyttävä mutta toisinaan myös harmaita hiuksia aiheuttava kyselyikä. Tästä sainkin idean! Paljon löytyy kysymyspostauksia joissa kysytään kysymyksiä bloggaajalta tai bloggaajan kumppanilta, itse olen toteuttanut molemmat mutta nyt onkin lasten vuoro! Helmillä on laaja sanavarasto kuin myös vilkas mielikuvitus ja mielellään tyttö vastaileekin aina hänelle esitettyihin kysymyksiin. Joten mitä sinä haluaisit kysyä Helmiltä tai minkä asian haluaisit Helmin selittävän?