Väsynyt

Kai se on myönnettävä, että joskus ne energiavarastot itselläkin vetelee viimeisiään. Tämä neuroottinen siivoaminen, joka alkaa heti heräämisestä ja päättyy vasta, kun laitan silmät kiinni, kuluttaisi loppuun varmasti kenet tahansa. Toisaalta olisi tästä täi ongelmasta varmaan helpommallakin siivouksella päässyt mutta itse haluan tehdä kaiken aina perusteellisesti.
Sitten vielä siivouksen päälle tämä kiduttava pään kutina mikä ei ota loppuakseen. Mitään elävää eikä kyllä enää kuolluttakaan, hiusten seasta löydy mutta silti kutittaa aivan pirusti! Itkupotku raivareita ja hiusten repimistä on aiheuttanut myös hiusteni huono kunto. Täishampoot ja jatkuva kampaaminen on tehnyt tehtävänsä ja saaneet hiukset käkkärälle, katkeilevaksi risukasaksi. Täikammatkin napsahtelevat poikki, kun tätä harakanpesää yrittää selvittää. Pari kertaa olen ottanut fiskarssit käteen ja lapsellisesti ruikuttanut vessan peilin edessä tätä typerää kohtaloa. Jere on saanut kuitenkin järkeä aina tähän hommaan. Ei tämä ikuisesti kestä, eihän?

Yö valvomiset, en haluaisi edes ajatella. Heräilen vähän väliä, en lasten vuoksi vaan sen kirppu armeijan mikä kipittää tyynyllä ja korvakäytävissä. Paniikissa etsin puhelimen, jonka valon avulla tutkin sängyn jälleen kerran läpi, enkä löydä mitään tai vastaavasti silmät havaitsee yhden pienen nukkapallon, joka on surukseni päätynyt tyynyliinalle ja hysteria on taattu.
Tytöt kiukuttelevat tylsyyttään, piirustus ja askartelu hommat rupeaa maistua kirjaimellisesti pahvilta. Kaikki muut lelut on tiiviisti pakattuina jätesäkeissä ja siellä saavatkin pysyä pari viikkoa. Kaiken lisäksi oma nenä vuotaa ja kurkkuun muutti kaktus asumaan. Ei auta muu kuin mucomystiä ja panadolia nassuun ja olkkarin puolelle tanssimaan madagasgarin tahtiin. Helmi on viritellyt meille tiistai päivän discon sinne.

Mukavaa ja aurinkoista tiistaita♥