tiistai 31. toukokuuta 2016

Muistilista päiväkodin aloitukseen


Viime viikolla puin blogissa kuopuksen päiväkodin aloitusta, lähinnä sitä kuinka se lähtee sujumaan. Henni on aika ujo, hieman omapäinenkin ja äiti on hirveän tärkeä. Tästä ei ole kovin montaa kuukautta takaperin, kun Henni ei suostunut mumminsa syliin ilman itkua, joten arvatenkin mietitytti miten sitten päiväkodissa, kun hoitajat ovat täysin tuntemattomia. Mutta Hennillä menee kuulemma tosi kivasti päiväkodissa! En sitten tiedä kuinka paljon päiväkodinhoitajat huijaavat yrittäen saada meille paremman mielen mutta siis heidän mukaan Henni ei lohduttomasti itkeskele, hän syö ruokaa reippaasti itsenäisesti, nukkuu reilu tunnin päiväunet ja leikkii sujuvasti muiden lasten kanssa. VAU! Tätä en todellakaan odottanut, mutta ihanaa, että päiväkodissa on kivaa eikä roikuta portissa iltapäivään saakka, ennenkuin tulen hakemaan. Jesjess!

Mutta tosiaan tulin kirjoittelemaan teille muistilistaa päiväkotiin tarvittavista varusteista. Itselleni on tärkeää tehdä listoja aina joka asiasta, muuten unohtaisin tavaroita sieltä ja täältä. Itseasiassa ensimmäisenä päiväkotipäivänä unohdin viedä vaippapaketin, vaikka olin laittanut sen jo eteiseen valmiiksi, jotta muistaisin ottaa sen siitä mukaan. Kuitenkin siinä hulinassa se jäi siihen lattialle ja kesken työpäivän soittelin miehelle, voisiko hän käydä tiputtamassa sen kahvitauollaan. Äitiaivot = hattaraaivot. Voin kuvitella, että me oltaisiin perheenä se kaikista rasittavin, jolle joutuu aina huomautella puuttuvista sukkahousuista tai kumppareista mutta listojen tekemisen myötä nämä asiat pysyvät yleensä hyvin hanskassa!

Varavaatteet: Vaihtovaatteita on hyvä olla kaksi kertaa kaapissa jemmassa, ikinä ei tiedä milloin käy pissavahinko, housut rikkoontuvat kaatuessa tai maitolasi kaatuu päälle. Ulkovaatteissa en näe tällä hetkellä syytä kantaa mitään varalla. Päiväkotiin lähtiessä on vielä viileää, joten puemme ulkohousut, takin ja lippiksen mutta iltapäivästä on jo niin lämmin ettei niitä tarvitse ollenkaan.

Päiväkotitossut: Seuraavalla kauppareissulla pakko hankkia myös kuopukselle omat tossut!

Unilelu: Meillä Helmi ei enää tarvitse unilelua päiväkotiin mutta Henni vaatii vielä Nipsun kainaloonsa. Luulen ettei nukkumisesta tulisi mitään jos Nipsu unohtuisikin kotiin.

Vaippoja: Henni kovasti treenailee potalla käymistä mutta mitään ei ole vielä pottaan saakka päätynyt, vaipat siis erittäin oleelliset olla mukana.

Kansio piirustuksille ja muille askarteluille: En tiedä muiden päiväkotien käytännöistä mutta meidän päikyssä on kiva systeemi. Lapset piirtävät ja värittävät paljon viikon aikana, eikä kaikkia muista tuoda aina kotiin saakka, joten päiväkodissa on otettu omat kansiot käyttöön, joihin sitten voi laittaa omia piirustuksiaan. Näin ne pysyvät muutenkin paremmin tallessa ja niitä on mukava selailla sitten jälkeenpäin.

Eväsrasia: Tytöt käyvät joka viikko metsäretkellä oman päiväkotiryhmänsä kanssa, tutustuen luontoon ja lopuksi he vielä napostelevat eväitään muiden ryhmäläisten kanssa. Olikin siis aivan huippua, että molemmat tytöt saivat Happyhippo.fi :ltä omat eväslaukut, jotka ovat lämpöeristetyt, joten eväät pysyvät tuoreina pidemmilläkin reissulla. Nämä ovatkin sellaiset joita hyödynnämme varmasti kesällä useilla piknikeillä ja muilla kesäloma reissuilla.

Reppu: Saimme yhteistyön merkeissä valita Happyhippolta myös kaksi Beatrix New York reppua pienille päiväkotilaisille. Helmi valikoi itselleen hetken pohtimisen jälkeen ihanan violetin mustekalarepun. Odotin Hennin valitsevan itselleen jonkun pirtsakan "tyttövärin" mutta leijonarepun nähdessään alkoi kuulua räyhräyh, joten se oli arvatenkin se sitten. Näin hetken käytön jälkeen voin sanoa, että reput tuntuvat jämäköiltä ja laadukkailta, kokokin on juuri passeli tuollaisille metrin mittaisille!


Ottakaa huomioon, että listasin tähän tämän vuodenajan tarvittavat asiat, eli mm. kumpparit ja sadevaatteet on jätetty tarkoituksella pois. Kesällä on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse kantaa kaikenlaisia sade tai talviurheilu kamppeita, kuten luistimia edestakaisin kodin ja päiväkodin väliä.


perjantai 27. toukokuuta 2016

Kiire hallitsee arkeani

Tiedättekö, kun kiire tuntuu hallitsevan elämää nykyisin. Typerää sanoa näin vasta pari päivää töissä käyneenä mutta totta koko lause on. Isot respektit teille, jotka kykenette soveltamaan työn, lapset, koulun ja blogin väliltä. Itselläni on tässä huimasti vielä opeteltavaa. Tähän kaikkeen vielä lisättynä olkkarin sisustaminen, joka on totaalisesti aivan kesken ja vanhempieni remotti-apuna oleminen, aikataulut ovat näiden myötä todentotta aivan täynnä. Tämä bloggaaminen kuitenkin on niin rakas harrastus ja te siellä ruudun toisella puolella kommenttienne kanssa, olette uskomaton tsemppi ja ilo arkeeni, joten tässä myös yksi syy miksen millään haluaisi pitää hetkeäkään taukoa kirjoittelun suhteen, tunnen suorastaan huonoa omaatuntoa jos en kirjoittele joka toinen päivä. Kuitenkin uuteen arkeen totuttelu vie aikaa ja tällä hetkellä olen ollut aika väsynyt iltaisin, sänky kutsuu normaalisti jo kymmenen aikaan. Haluan ja ehdottomasti aion kuitenkin löytää yhtälailla aikaa blogille, en ehkä samalla tahdilla kuin ennen mutta joka tapauksessa.


Siispä. Postausideoita itselläni on muutamia, ihan arkeen ja lapsiin liittyviä kuin myös muutamia yhteistyökuvioita ja pari arvontaakin on työn alla. Haluaisin kuitenkin tietää mitä juuri te haluaisitte minun kirjoittavan? Jos on jotain ideoita niin heittäkää niitä kommenttikenttään, niin toteutan niitä tässä lähiaikoina, jos ei muuten niin ruokkiksella sitten, heh!

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Päiväkodin aloitus

Helmi oikeastaan aloitti jo viime syksynä päiväkodin ja on siellä 4x viikossa ja 6 tuntisia päiviä. Tämä ihan vain siksi, että sain keskittyä paremmin opiskeluun, kun on vain yksi lapsi kotona hoidettavana. Helmi oli muutenkin kaipaillut kaveri seuraa niin päiväkotiin siirtyminen oli pelkästään iloinen asia. Pari viikkoa sitten sattui positiivinen yllätys ja sain kesäksi töitä, joten myös Hennin suhteen päiväkoti tuli ajankohtaiseksi. Nämä työkuviot ilmaantuivat ihan hirveän nopealla aikataululla, joten pelkäsin saanko edes tytöille hoitopaikkaa vain puolentoista viikon varoitusajalla mutta onneksemme saimme. Ei voida muuta kuin kiittää meidän ihanaa päiväkodin johtohenkilökuntaa, kun he ovat aina niin ymmärtäväisiä ja tilanteissa mukana eläviä!


Tytöt tulevat olemaan päiväkodissa 11 päivää kuukaudessa, eli joka toinen viikko. Tämäkin on niin hieno juttu, että voimme aloitella Hennin kohdalla kevyesti, eikä puolestaan niin, että tytöt ovat heti aloittaessaan täyden kuukauden hoidossa, se olisi kurjaa. Miehen hieman erikoiset työvuorot mahdollistavat tällaisen järjestelyn, sillä meidän työvuorot osuvat joka toinen viikko niin nappiin, että voimme vaihtaa lennosta, kuin puolestaan sitten joka toinenviikko olemme samaan aikaan töissä ja silloin lasten täytyy tietenkin olla päiväkodissa. Mutta tuo 11 päivää kuulostaa omaan korvaan ainakin todella hyvältä! Päivätkään eivät ole kuin 7 tuntisia, eli ei edes normaalin työpäivän pituisia.


Hieman kieltämättä jännittää pienemmän tytön suhtautuminen päivähoitoon. Helmille tämä on jo tuttu juttu ja kavereitakin on päiväkodista kertynyt kourallinen mutta Henni on aina ollut arka ja hieman ujokin, joten väistämättä sitä ajattelee jääkö tyttö toisten jalkoihin tai saako hän ujoutensa vuoksi edes ainuttakaan kaveria. Näin kesällä moni lapsi lomailee, joten ryhmät on tiivistetty niin, että kaikki lapset iästä huolimatta ovat samassa ryhmässä kesän ajan. Tämä siis luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että Henni ja Helmikin ovat samassa ryhmässä, mikä on upea juttu, sillä Helmi pystyy antamaan tukea ja turvaa Hennille uudessa paikassa, ei tarvitse jännittää niin kovasti kun sisko on vierellä. Syksyllä ympäristö onkin jo hieman tutumpi niin silloin on ehkä helpompi siirtyä eri ryhmään siskon kanssa. 

Huomenna se suuri päivä nyt sitten koittaa, itseäni jännittää kyllä todenteolla, tämä on kuitenkin aivan uudenlainen arki meidän perheelle. Toivotaan että päiväkodin aloitus sujuisi hyvin kaikin puolin!

maanantai 23. toukokuuta 2016

Blogitreffit


Aurinkoa, upeita blogikolleegoita, naurua, hyvää ruokaa ja mahtavia keskusteluita. Tätä kaikkea lauantai päiväni piti sisällään, kun treffasin muiden kaksplus blogiverkostolaisten kanssa Helsingissä. Treffit pidettiin hulppeissa ja juuri uudistetuissa Holiday Inn hotellin lounge tiloissa. Tilat olivat ihanan raikkaan oloiset ja henkilökuntakin oli niin mukavaa, että senkin puolesta päivä oli oikein onnistunut. Tapahtuma alkoi skumpalla skoolaten ja mansikoita maistellen, jonka jälkeen alettiin syömään itse lounasta. Itselleni valitsin juusto-pekoni burgerin ja ranskalaiset. (Herkkupeppu luonteeni vuoksi näen varmaan unia vielä noista rapeista ranskalaisista).

Riina Siira saapui esittelemään meille Noshin kevään/kesän malliston ja samalla arpoi jopa 5 bloggaajalle 80euron arvoiset lahjakortit. Tällä kertaa arpaonni ei osunut kohdalle mutta siitä huolimatta sain vihdoinkin tilattua itselleni ne niin suloiset sulka legginssit aquan värisenä. Viime postauksessa podin vaatekaapin minimaalista vaatemäärää mutta tätä tahtia se korjaantuu kyllä hyvää vauhtia. Tämä olikin ensikosketukseni Noshiin ja pakko sanoa, että tykästyin varsinkin lasten malliston puoleen todella kovasti!

Päivän päätyttyä osa bloggaajista hyvästeltiin mutta noin puolien kanssa lähdettiin vielä jatkoille kaisaniemenpuistoon maistelemaan Laitilan wirvoitusjuomatehtaan tarjoamia skumppia, Kukko-oluita ja LePom limppareita.  Juttua olisi riittänyt vielä pidemmäksikin aikaa, mutta kaikki hipsittiin busseihin jo ennen yhdeksää. Loppuilta kotona ollessa menikin siinä, kun miehen kanssa tutkimme isoa goodiebagia minkä raahasin tapahtumasta kotiin. Muutama tuote jäi erityisesti mieleen ja luulen, että teenkin niistä postausta erikseen lähiaikoina.

@Jenni/Ilopiikki

Yhteistyössä

Kaikinpuolin oikein rento ja ihana lauantai takana ♡ Oli ihan huippua nähdä teitä kaikkia!

Jos haluatte nähdä lisää kuvia tältä päivältä niin niitä löytää Instagramista #kaksplusverkostotreffit

Mukana olleet bloggaajat♡

lauantai 21. toukokuuta 2016

Uutta äidille

Lihomis-laihtumis efektin vuoksi oman vaatekaapin sopivien vaatteiden määrä tuntuu kutistuvan aina vain pienemmäksi ja pienemmäksi. Olen pitkän aikaa sivuuttanut asian ja ajatellut "kyllä mä näillä pärjään" -tyylillä. Jotenkin sitä ei koskaan raaskisi ostaa itselleen mitään vaikka haluaisikin tai oikeasti tarvitsisi. Toisinaan pelkän sukkapaketin ostaminen tuntuu riipaisevan vatsan pohjasta saakka, vaikka kuitenkin ostan tytöille vaatteita alvariinsa, kuukausittain itseasiassa. Jokunen aika sitten päätin ryhdistäytyä asian kanssa ja hemmotella itseäni vähän. Vihdoinkin ostin jotain mistä olin jo hetken aikaa haaveillut, nimittäin Vimman "leikki"- nimiset legginsit. Fiilis oli kieltämättä kuin jouluaattona, kun tuo paketti tipahti postiluukusta alas. Tykkään, tykkään ihan hulluna!♡

Päätinkin aloittaa vaatekaapin kunnostus tai paremminkin uudistus projektin. Alkajaisiksi heitin pois, annoin tai myin kaikki sellaiset vaatteet joita en koskaan pidä tai ne olivat muuten vain epäsopivia ja sitten oli hirveesti näitä sitten kun olen.. sitten pidän kun.. vaatteita. Suosiolla vain kaikki tuollaiset turhuudet pois, jotta tilaa olisi jatkossa sellaisille vaatteille, jotka ovat sopivan kokoisia, saavat hymyn aina huulille ja palvelevat tarkoituksensa mukaisesti. Minulla on muutamia muitakin sellaisia vaatteita mielessä mitkä haluan ehdottomasti kotiuttaa jossakin vaiheessa. Pitäisi muistaa, että myös itseensä panostaminen on tärkeää.



perjantai 20. toukokuuta 2016

Jotain kaunista lastenhuoneeseen + alennuskoodi

Mistä löytää suloiset taulut lastenhuoneeseen, jotka täyttävät myös pikkuväen hartaimmat toiveet?


Oletteko jo kuulleet pikkustoorista, jos etten niin tässä pieni esittely. Pikkustoori on taulukauppa, josta löydät viehättäviä nalletauluja lastenhuoneeseen. Pikkustoori sai alkunsa, kun taiteilija Hanna Puntila seurasi vierestä oman poikansa ja poikansa ystävien leikkimielistä ajatusmaailmaa ja siitä innoittuneena hän alkoi käyttää lapsenomaista mielikuvitusta myös taiteessaan. Pikkustoorin lastentaulut kertovat jokainen oman kauniin tarinansa pienistä arkisista hetkistä. Kaikki Pikkustoorin taulut valmistetaan käsityönä Suomessa. Kuvat painetaan laadukkalle kankaalle alkuperäisen maalauksen kuvaa käyttäen ja sen jälkeen kangas kiinnitetään paksuun puukehykseen. Jokainen taulu on Hannan itse suunnittelema.

Sain valita yhden taulun itselleni ja arvatenkin valinta oli vaikea, sillä jokainen niistä on kaunis ja juuri sopiva meidänkin lastenhuoneeseen, joten mikä niistä olisi se paras ja hienoin. Lopulta annoin esikoisen tehdä päätöksen ja se oli hänelle yllättävän helppoa. "Äiti mä haluaisin tuon missä on toi nalle ja se kiikkaa tolla ponilla" Se oli sitten se, eikä valinta olisi voinut osua yhtään enempää nappiin! Taulu ripustettiin samantien lastenhuoneen seinälle ja jokapäivä se nostaa hymyn pienten huulille.


On nallet pantu lepäämään,
ja aikani mun nyt hengähtää.
Istun päällä keinuvan ponin,
kun katselen taivasta tovin.
Tähdenlennon kauniin nään,
en kai vois toivoa enempää!

Tykästyitkö tauluihin? Ajateltiin Hannan kanssa ilahduttaa teitä lukijoita ja tarjota teille tilauksen yhteydessä ilmaiset postikulut koodilla blogi01 Koodi on voimassa tiistaihin 7.6 saakka.

*Yhteistyössä http://pikkustoori.fi

torstai 19. toukokuuta 2016

Tyttöjen hiustenleikkuu

Tytöt pääsivät viime viikolla käymään kampaajalla. Olin lykännyt tuota kampaamokäyntiä jo tarpeeksi, joten Turkin reissulla mies päätti marssia tyttöjen kanssa parturiin. Ja kyllä sitä hiusta lähtikin molempien päistä paljon. Hennillä otsahiukset olivat niin ylikasvaneet ettei niiden takaa nähnyt enää edes mitään. Eikä se kuontalo muutenkaan ollut kuin keijukaisprinsessalla, ennemminkin kuin mörrimöykyllä. Lykkäsin tuota leikkuuta oikeastaan ihan vain sen vuoksi, kun huomasin Hennin hiuksien kihartuvan niin suloisesti, niistä tuntui hirveän vaikealta luopua. Helmilläkin oli joskus kiharat mutta sen kerran, kun ne leikattiin niin niitä ei enää koskaan näkynyt.

Syksyisen täi-ongelman vuoksi jouduttiin pätkäistä Helmin puoleen selkään saakka ulottuva tukka fiskarsseilla polkaksi ja sen jälkeen alkoi hiustenkasvatus operaatio uudestaan. Helmin hiuksien kasvattamisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä hiukset olivat aina suussa, niitä imeskeltiin ja pureskeltiin. Hiusten latvat olivat kuin kuivaa heinää, kaksihaaraisineen. Helmillä on myös hirveän paksut hiukset ja näin keväällä jo niska hikoaa paljon, sen vuoksi se kutisee ja Helmi raapii sen naarmuille. Kevyempi lookki oli siis enemmän kuin tervetullut.

Olin pitkään jo googletellut tyttöjen hiustenleikkuu malleja. Halusin ehdottomasti Helmille "Victoria Beckham" hiusmallin, freesin ja kevyen. Eli siis takaa lyhyen joka pitenee kohti kasvoja. Turkkilainen kampaaja ei ollut aivan täysin yhteisymmärryksessä kanssani, syynä varmaan kiertelevä ja kaarteleva englantini mutta siitä huolimatta hiuksista tuli jotain sinnepäin. Tyytyväinen kuitenkin olen ja mikä tärkeintä, hiusten omistaja tykkää uudesta hiusmallistaan kovasti.

Miten sitten kampaamo reissu noin ylipäänsä sujui +28 asteen helteisenä iltapäivänä, kun lapset olivat vailla päiväunia tai päivällistä. Ei hyvin. Nyt naurattaa se sähläämisen, itkun ja lattiaraivareiden määrä mutta silloin vannoin etten koskaan enää vie tyttöjä kampaamoon, olkoot röllipeikkoja.

Muutama vinkki ennen parturiin menoa lasten kanssa

...ruoki lapset ennen kampaamoon menoa
...jos lapset nukkuvat päikkäreitä, nukkukaa päikkärit ensin
...varaa jotain aktiviteettia ja/tai pientä syömistä lapselle mukaan kuten rusinoita, jotta lapsen olisi mielekkäämpää istua paikoillaan.



Mitä pidätte tyttöjen uusista hiuksista?


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...