Aikakapseli

Kuulostaakin jo niin mystisen ihanalta ja salaisuuksia tihkuvalta, että me päätimme tällaisen tehdä. Hetken mietin, että mitä sellaiseen kapseliin sitten laittaisi? Teimme tämän koko perheen kesken, joten jokainen saisi laittaa aikakapseliin jotain. Helmi halusi piirtää piirustuksen ja laittaa itse tekemän kaulakorunsa rasiaan. Henni teki taidetta sormiväreillä. Me Jeren kanssa kirjoitimme kirjeitä: itsellemme, toisillemme kuin myös molemmille lapsille. Lasten kirjeisiin kirjoitin kuluneesta vuodesta, millaisia he ovat nyt, mitä he rakastavat ja puolestaan inhoavat. Omaan kirjeeseen kirjoitin tulevaisuuden unelmistani ja toiveista. Asioista joita haluan toteuttaa ja saavuttaa. Kirjoitin ystävistäni ja siitä miten meidän perheen arki näin yleisesti sujuu. Kirjoitin myös kirjeen Jerelle mutta siitä ei nyt enempää etten paljasta liikaa. Suunnittelin kapselin avaamisen ajoittuvan viiden vuoden päähän, eli vuoteen 2021. Asetin itselleni sellaisia tavoitteita jotka haluan ja aion saavuttaa tämän viiden vuoden sisällä. Lapset kun saavat kirjeensä niin Helmi on 8 vuotias ja Henni 6 vuotias. Jotenkin uskomatonta edes ajatella, että jo viiden vuoden päästä tytöt ovat eskarilaisia ja koululaisia!

Idea tähän postaukseen syntyi yhteistyössä Onniblogit - yhteisön kanssa ja tammikuun aikana muutama muukin bloggaaja julkaisee oman postauksensa siitä, mitä he laittavat aikakapseliinsa. Eilen Tipulassa julkaistiin aikakapseli ja huomenna on vuorossa Pienen Pojan Elämää <3

2015 Vuosikatsaus

TAMMIKUU
Vuoden alussa tuli tehtyä monia uudenvuoden lupauksia, näin jälkeenpäin kun noita katselin niin sain toteutettua varmaan puolet, hyvä minä! Tehtiin myös muutamia Ikea reissuja, suunniteltiin uuden ja kaiken lisäksi ihan oman kodin sisustusta♡

HELMIKUU
Tälle kuukaudelle mahtuikin paljon kiireitä. Henni täytti puoli vuotta ja juhlittiin puolivuotisia kakun kera. Ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kävin viihteellä ihanan mamma porukan kanssa ♡ Podin vaatekriisiä.. Juostiin pankissa ja muissa virastoissa, availtiin sähkö sekä netti sopimuksia ja vihdoin pääsimme muuttamaan uuteen kotiin! Sain tarramonsterilta testiin sukkaklipsejä ja pidin näistä myös arvonnan blogin puolella. Sain myös ihania kirjeitä muilta bloggaaja tovereilta ♡

MAALISKUU
Koko kuukausi piti sisällään lähinnä asunnon remontointia ja se näkyi myös blogin puolella. Avauduin jälleen Helmin uni ongelmista. Täytyy sanoa että olen niin onnellinen että nuo ovat nyt takanapäin. Hiukset kokivat myös radikaalin muutoksen, kun pätkäsin pitkistä polkan! Silloin se oli hyvä idea nykyisin kyllä hieman kadun tätä päähänpistoa.

HUHTIKUU
Tein mukavan yhteistyön Suomen voimistelutuote yrityksen kanssa ja sainkin heiltä voimistelurenkaat testiin. Nuo renkaat ovat vieläkin kovassa huudossa, jokainen lapsi joka tulee kylään haluaa aina kokeilla temppuja niissä. Tein toisenkin yhteistyön kuun aikana nimittäin Livboxin kanssa. Henni täytti 8 kuukautta ja tytölle iski selvästi hirmuinen pyrähdys oppimisen kanssa. Osallistuin #lapsistailaa haasteeseen ja annoin Helmin valita itselleni vaatteet, hienosti tuo pieni tiesikin mihin äiti tykkää pukeutua. Aloitin myös pikkuneidin kampaukset postaus sarjan, jossa esittelin arkisia kampauksia mitä tein Helmille. Olisiko tälle vielä kiinnostusta?

TOUKOKUU
Juhlimme äitienpäivää anopillani, kuinka onnellinen sitä onkaan, kun saa olla kahden upean tytön äiti ♡ Poimimme paljon valkovuokkoja,siis oikeasti PALJON! Järjestin myös mamma/lapsi tapaamisen täällä meidän luona. Täytyykin alkaa järjestämään jo seuraavaa, kun edellisestä on noin pitkä aika! Pohdin myös sitä voiko kahden pienen lapsen kanssa lähteä aurinkolomalle.

KESÄKUU
Teimme retken muumimaailmaan. Tämä itseasiassa oli täysin tuulesta temmattu idea. Aamulla makoilin vielä sängyssä ja päätin katsastaa Naantalin sään, siitä se muumimaailma ajatus sitten lähti! Juhlittiin juhannusta tyttöjen isomummin luona jonne olikin iso osa sukua kerääntynyt,itse ainakin rakastan sukujuhlia♡ Tuskailtiin uhman kanssa, joka pyrki esiin jokaisessa tilanteessa. Ei ollut Helmilläkään helppoa kun pienen pään sisällä käytiin tunteiden ja ajatusten sekamelskaa. Tehtiin toinenkin retki,tällä kertaa koiramäkeen. Sitten se isoin asia ja muutos. Helmi aloitti päiväkodissa tutustumis jakson. Luulin päiväkodin aloituksen olevan täynnä kyyneleitä ja harmaita hiuksia mutta päinvastoin se olikin iloa ja riemua ainakin Helmin puolelta♡ Kesäkuun lopusta sairastettiin kaikki viirus peräinen nuhakuume.

HEINÄKUU
Tämäkin kuukausi tuntui olevan täynnä menoja ja kiireitä. Heinäkuun alussa teimme ensimmäisen ulkomaanmatkan perheenä♡ Latviassa kävimme myös Riga Zoo nimisessä eläintarhassa ja suosittelen jokaista käymään siellä jos joskus Latviaan eksytte! Helmi sairasti vesirokon ja meille on täysi mysteeri, että onko Henni nyt sairastanut sen vai ei kun tytölle ei tullut kuin pari näppyä,Helmi puolestaan oli aivan täynnä näppylää. Ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani, olen tähän Nikoniin kyllä todella tyytyväinen. Kävimme myös viereisessä kaupungissa kotieläinpuistossa ja pääsimme rapsuttelemaan mm porsaita, lampaita ja lehmiä. Tein yhteistyön Vähänkäytetty.fi nimisen nettikirpputorin kanssa, tuo onkin ihan kiva palvelu! Juhlimme Jeren synttäreitä Helsingissä,saimme pitkästä aikaa viettää kahdenkesken aikaa♡

ELOKUU
Juhlimme molempien tyttöjen synttäreitä. Helmi on syntynyt 20.8.2012 ja Henni 17.08.2014 täytyy sanoa että vanhemmilla on selvästi ajoitus ollut kohdillaan! Tein postauksen lasten passien hankkimisesta, itse ainakin yllätyin siitä kuinka helppoa se onkaan. Aloitin myös lukio-opinnot. Testasin sitä kuuluisaa "äitylit-jäätelöä" ja kieltämättä se oli taivaallista! Meiltä löytyy itseasiassa purkillinen kondensoitua maitoa kaapista juurikin sitä varten, että aion lähiaikoina taas tehdä jäätelöä.

SYYSKUU
Syyskuussa kerroin Hennin ihon pigmenttihäiriöstä. Käytiin myös Hämeenlinnan Touhutalossa leikkimässä Riikan ja tyttöjen kanssa. Vietettiin ihana rentouttava mökkiviikonloppu perheen kesken♡ Puhuin Helmin änkyttämisestä, mikä muuten on nyt jo loppunut lähes kokonaan. Lastenhuone koki uudistuksen,kun maalasimme sen pirteän keltaisella. Tein myös muutamat diy jutut.

LOKAKUU
Saimme koko porukka Helmin päiväkodista täitä! Podin hirveää väsymystä täiden häädön kuin myös pimeyden vuoksi. Voitin blogi kilpailun kautta liput I Love Me messuille ja se reissu tulikin niin hyvään aikaan, tarvitsin nimittäin pientä irtiottoa. Loppu kuusta järjestin lasten halloween juhlat, jotka juhlittiinkin riehakkaasti. Kävin myös Helsingissä Äidin Toive elokuvan kutsuvieras ensi-illassa, tuo oli aivan mahtava ilta!

MARRASKUU
Helmin lempparireppu meni rikki ja etsittiin pitkään uutta, joka korvaisi edes vähän menetystä. Jere oli ostanut mulle kampaaja lahjakortin ja kävinkin vaalentamassa hiuksia. En kuitenkaan pysynyt tuossa värissä vaan myöhemmin kokeilin viininpunaista. Helmi sai myös elämänsä ensimmäisen yökylä vieraan♡

JOULUKUU
Joulukuussa blogissa ei nähtykään melkein muuta kuin jouluun liittyviä diy juttuja kuten mm konvehtikuusi, taikataikinasta tehtyjä kuusen koristeita ja käpyasetelma. Kerroin myös meidän joulun vietosta ja joululahja toiveista.

Imetys - kaunis ja luonnollinen asia

Omasta imetys taipaleestani on jo jonkin verran aikaa mutta halusin silti ottaa kantaa tähän kohauttavaan imetys asiaan ja tuoda oman mielipiteeni julki. Satuin huomaamaan Teri Niitin päivityksen (aivopierun) siitä, kun hän julkaisi tuntemattoman naisen kuvan, joka imetti lastaan lentokoneessa ja tähän Teri Niitti oli lisännyt vielä kammoksuvan mielipiteensä. (On ihan ok julkaista ilman lupaa naisen kuva, josta tämä oli selvästi tunnistettavissa mutta hirveää tässä oli se, että tämä äiti ruokki lastaan) Verenpaineeni nousivat pilviin siltä seisomalta. Vaikka hän pyysi julkisesti vielä anteeksi aivopieruaan niin siitä huolimatta veri kiehuu vieläkin ihon alla. En voi uskoa, että tällaisia ihmisiä on edes olemassa, miten joku voi pitää etovana näkynä äitiä joka ruokkii lastaan maailman luonnollisemmalla tavalla? Imettämistä puolletaan ja sen katsotaan olevan paras mahdollinen ravinto pienelle, tämän tietää ja ymmärtää varmasti jokainen mutta miten julki-imettäminen on monien mielestä epäsovinnaista? Ethän itsekään syö ruokaasi likaisessa wc:ssä tai ripusta lakanaa pääsi päälle ruokailun ajaksi, joten miksi pienen lapsen kuuluisi tehdä niin. Imetys on kuitenkin silkkaa lapsen ruokintaa eikä siihen liity mitään seksuaalista, eikä kenenkään pitäisi niin edes ajatella. Rintoja kuitenkin nähdään päivittäin joka puolella, on ihan ok kun henkkamaukan mainoksessa kansikuvan beibeltä vilahtaa puseron kaulaaukosta rinta tai baarissa naiset kulkevat paljastavissa mini mekoissaan, jotka juuri ja juuri peittävät kriittiset alueet mutta sen sijaan jotkut menettävät ruokahalunsa ravintolassa, kun näkevät nurkkapöydässä äidin imettävän taaperoaan. Itse en halunnut imettää julkisesti, en tehnyt sitä sen vuoksi että ajattelin sen olevan karmeaa tai väärin vaan sen vuoksi etten yksinkertaisesti vain kehdannut. Näin jälkeenpäin ajateltuna se kieltämättä kaduttaa, kuinka monet kerrat olisinkaan päässyt helpommalla, kun ruoka kuitenkin kulki aina mukanani. Sen sijaan, että olisin imettänyt julkisesti niin minä pumppasin, pullotin ja stressasin siitä tuleeko pumpattu maito riittämään kauppa reissun ajaksi. Nautin kuitenkin imetyksestä todella paljon, se oli aina ihana ja herkkä rauhoittumis hetki oman pienen vauvan kanssa. Se kuinka onnelliseksi sitä itse aina tuli kun sai katsella pieniä takaisin tapittavia silmiä ja paijata pienokaisen päätä imetyksen yhteydessä. Ne oli itselleni niitä ihania kahdenkeskisiä hetkiä ♡ Itse kannatan täydestä sydämestäni imetystä, onhan se äidinmaito kuin myös itse läheisyyskin lapselle niitä tärkeimpiä asioita. Itse jos näen esimerkiksi ostoskeskuksessa tai ravintolassa imettävän äidin, tunnen valtavaa ihailua. Saatan jopa törkeästi jäädä tuijottamaan mutten suinkaan pahalla vaan haikealla tavalla, muistellen omia ihania imetys hetkiäni. Lapsella on oikeus saada ravintonsa ajasta tai paikasta riippumatta. Sinä joka koet julki-imettämisen hävyttömänä niin ole hyvä ja vie se oma tarjottimesi vessaan ja syö itse siellä.

Vuodenvaihde

Nyt onkin kaikki jouluun liittyvät jutut pyyhitty pois niin mielestä, kodista kuin täältä blogin puoleltakin. Tuntuu jotenkin oudolta ja kieltämättä hieman haikealtakin, kun vuosi vaihtui. Viime vuonna tapahtui paljon kaikkea uutta. Sain tarkalleen vuosi sitten (2.1.2015) ajokortin, teimme kesän alussa ihanan ja kaiken lisäksi ensimmäisen matkan perheenä ulkomaille, Henni oppi kävelemään ja siinä samalla tuli opittua muutamia sanojakin, ostettiin ensimmäinen oma asunto, sain blogin kautta monia upeita yhteistyö juttuja, Kädenjälkiä Sydämessä liittyi Onni blogi yhteisöön ja mitähän kaikkea vielä. Paljon on kuitenkin tullut koettua ja nähtyä. Haikeudesta huolimatta odotan aivan malttamattomana kaikkia vuoden 2016 tuomia uusia tuulia sekä haasteita, niistä sitten kerron enemmän myöhemmin, kun tulevat ajankohtaisemmaksi.
Mutta nyt tulin kertomaan vähän meidän uudenvuoden vietosta. Vuodenvaihde meni rauhallisissa merkeissä ja hyvän ruuan parissa äitini luona. Lasten kanssa ulkoiltiin paljon ja käytiin viereisessä puistossa laskemassa vähän liukureillakin. Eihän täällä lunta ole nimeksikään mutta jäätä kuitenkin, joten kaikki on käytettävä hyväksi mitä on :D Kello rupesi lähentyä kuutta ja silloin ensimmäisiä raketteja räjähteli taivaalla. Helmi hyppi ja pomppi, roikkui jaloissa ja repi takkini taskua, kun oli niiiin kivaa ja jännää! Illan mittaan käytiin ampumassa omatkin raketit ja ihasteltiin sitä räiskyvää väriloistoa. Lapset olivat haltioissaan tähtisäde tikuistaan ja cars aiheisesta skumpasta ♡

Näin uudenvuoden kunniaksi haluaisinkin kysellä teiltä, että onko teillä mielessä jotain erityistä mistä haluaisitte minun kirjoittavan? Ehdotuksia vaan tulemaan ♡

Tyttöjen joululahjojen esittelyä

Siis apua minkä määrän lapset saivatkaan lahjoja, täytyy todeta, että kyllä tyttöjen lahjatoiveet oli kuultu! Mummit/vaarit/kummit ovat hemmotelleet tyttöjä taas kerran oikein olan takaa. Muistatte varmaan, kun joulukuun alussa kerroin, että Helmin hartaimpiin toiveisiin kuului pinkki piano, pinkki auto, sininen rumpu ja näin yleisesti vain kaikki mikä liittyi Frozeniin. Helmin kaikki lahjatoiveet toteutui rumpua lukuunottamatta mutta se varmaan johtunee siitä, että pukki toteutti äidin ja isin toiveen siitä ettei rumpua tällä kertaa tulisi. Helmi ei kuitenkaan rumpua enää muistanutkaan, kun avasi yhden ison paketin. Näkemisen arvoinen hetki, kun Helmi tajusi, että siellä oli pinkki barbien auto! Tyttö hyppi kuin vieteri keskellä olohuoneen lattiaa, auto kädessään ja samalla ihmetteli sitä miten pukki tiesi tuoda juuri sen oikean auton. Sukulaiset (vai pitäisikö nyt sanoa joulupukki) olivat pistäneet merkille, että Helmi on palapelien ja muistipelien konkari ja niitä paketeista avautuikin iso määrä. Kaikki piirrustus ja askartelu jututkin menivät kuin kuumille kiville! Loppu illan aikana molemmat tytöt avasivat kääreistään myös tuhottomasti Frozenia. Onnen kiljahdusten säestämänä Helmi repi paketteja auki.
Henni puolestaan on vielä niin pieni ettei jaksanut innostua pakettien auki repimisestä vaan pikemminkin lahjapaperit ja ruusukkeet olivat ihania näperrettäviä, suuhunkin taisi muutama sillontällön eksyä. Henni mielummin söi rusinoita sylissä istuen ja antoi muiden lasten hoitaa tuon touhottamisen. Jospa ensi vuonna sitten ymmärrys olisi kasvanut ja Hennikin löytäisi pakettien aukaisun ilon.

Paljon tuli lahjoja ja jokainen niistä oli mieleinen, iso kiitos siis tontuille jotka olette pitäneet silmällä meidän pienten mieltymyksiä ♥

Tuosta tyypistä joka istuu autossa on kerrottava sen verran, että sen teki pikkusiskoni. Tämä on varmasti kaikkein parhain lahja sillä siskoni on nähnyt paljon vaivaa tuon tekemiseen. Ensin hän teki sitä koulussa käsityöntunnilla ja vielä aaton aattona hän virkkasi yö myöhällä pupulle käsiä. Kaiken vaivan hän näki vain sen vuoksi, että saa antaa pupun Hennille lahjaksi. Mielettömän ihana ele <3

Näiden lisäksi tytöt saivat myös

*frozen pussilakanat sekä sirkus aiheiset pussilakanat

*kassakoneen

*leikkikeittiön

*pehmoleluja

*hiemanherkkujakin

Meidän joulu

Meidän jouluun mahtui monia vierailuja läheisten luona, naurua, lasten jännitystä ja osakseen päätöntä riehumistakin, hyvää ruokaa (turvotus varmaan on ja pysyy juhannukseen saakka) joululauluja, halimista ja pusuttelua, paljon konvehteja ja yhdessä oloa rakkaiden kanssa. Joulufiilistä hieman lannisti tuo aurinkoinen ja lämmin keli mikä oli ulkona. Sellainen taianomainen tunnelma jäi uupumaan, kun ei ollut yhtään lumikinoksia, ikkunoissa ei ollut jää huurua eikä pakkanen nipistellyt poskia ja sormia. Onneksi kuitenkin ne on ihmiset jotka tekevät joulusta joulun eikä se ulkona oleva sää. En ala tähän erikseen enempää kertomaan meidän joulusta, sillä viime postauskessa jo kerroinkin meidän joulun kulusta (pääset lukemaan täältä) joten laitan tähän alle kuvia joista pääsette varmasti ainakin osakseen kokemaan meidän joulufiiliksen.

Löytyykö kiinnostusta perinteiseen joululahjojen esittelyyn?

Joulunajan suunnitelmia

Otsikko olisi hyvin voinut olla myös jouluperinteet, sillä osakseen siitä tässä onkin nyt kyse. Me ollaan se perhe joka ei vietä rentouttavaa joulua sohvan pohjalla, hyvän kirjan ja glögin parissa vaan meille joulu on aikalailla aikataulutettua. Monien sukulaisten luona vierailua, jutustelua, syömistä ja paljon autolla ajamista. En valita sillä tästä ainakin itse tykkään! Toki unelma olisi saada joskus kaikki saman katon alle niin ei tarvitsisi reissata satoja kilometrejä kolmen päivän aikana mutta nyt on näin ja se passaa hyvin. Pääasia on se, että saadaan viettää aikaa yhdessä kaikkien rakkaidemme kanssa ♥ Huomisesta tuleekin joulun kiireisin päivä. Lupasin viedä pikkusiskoni joululahja ostoksille samalla, kun itse teen joulunajan ruoka ostokset. Voi sitä ruuhkaa mikä huomenna kaikissa kaupoissa vallitsee! Täytyy varata tytöille evästä mukaan ja harjoitella kyynerpää taktiikkaa valmiiksi. Kauppojen jälkeen meillä starttaa auto ja lähdemme kohti pääkaupunkiseutua, tarkoitus olisi vierailla ainakin kolmessa eri mummopappalassa, syödä hyvin, vaihtaa kuulumiset ja Helmi lupaili esittää frozen lauluja tanssin kera, kyllä nyt mummoja hemmotellaan!

Jouluaatto menee varmasti samalla tavalla kuin aina yleensäkin. Aamusta aikaisin sipsutellaan telkkarin ääreen puurokulhot ja kahvikupit kourassa ja katsotaan joulupukin kuumalinjaa. Tässä vaiheessa alkaakin jo kova jännitys lapsilla ja loputon kysely pukista,poroista sekä tietysti niistä lahjoista. Omaa kiltteyttä punnitaan ja pohditaan kovasti. Anopin kanssa hoidetaan viimeisiä joulu järjestelyjä ja ruokia. Ennen puolta päivää hypätään tyttöjen kanssa autoon ja menemme käymään parhaan kaverini, toisin sanoen Hennin kummitädin luona kahvilla ja tytöt saavatkin siellä jo ensimmäiset lahjansa, niin jännää! Jos hyvin käy kerkiämme käymään samalla reissulla Helmin kummitädillä myös. Päivällä todennäköisesti käymme tyttöjen isomummilla saunomassa ja iltapäiväksi suuntaamme takaisin Jeren äidille syömään jouluateriaa. Illaksi ajamme vielä minun äitini luokse ja toivomme, että kerkiämme saapua paikalle ennen joulupukin tuloa. Voin kuvitella sen jalkojen tärinän ja kylmätväreet mikä lapsille tulee, kun tuo rakastettu taikahahmo onkin siinä, aivan nenän edessä! Loppu ilta vietetään korttia ja muita pelejä pelaten, seurustellen ja syöden lisää, samalla kun lapset tutustuvat uusiin leluihinsa. Jos multa kysytään mitä odotan joulussa eniten niin ruokaa! Näen jo silmissäni pöydät jotka notkuvat kaikkia herkkuja ja lautaseni joka on puolillaan kinkkua, laatikoita, pari palaa limppua, kalaa ja salaattia. Jälkiruuaksi vielä kulhollinen luumurahkaa, muutama konvehti ja lasten leipomia pipareita ♥

Tein muuten ensimmäisen joulupallokranssini. Niin hirveä homma tuossa olikin, että vannoin etten samaan ryhdy enää ikinä! Kerran jopa purkasin koko kranssin ja siinä menikin osa palloista rikki. Loppujen lopuksi olin tuohon kuitenkin sen verran tyytyväinen, että päätin tehdä vielä toisen. Harjoitus tekee mestarin, eikö?

Voi olla että palaan blogin puolelle vasta joulun jälkeen, joten toivotan jo nyt teille oikein mukavaa ja iloista joulua ♥