Kirje Joulupukille

Helmin kanssa kirjoitettiin joulupukille kirje johon laitettiin tytön lahjatoiveita. Äiti tietysti auttoi ja lisäili mukaan juttuja jotka ovat tarpeellisia.

Kirje jätettiin keittiön pöydälle pipareiden ja maidon kera odottamaan tonttua joka tulisi sen yöllä hakemaan ja veisi sen pukille.
Aamulla Helmi oli ihmeissään kun piparit oli kadonnut lautaselta, vain murut oli jäljellä. Kirjekin oli lähtenyt matkaan!

Tälläisiä juttuja Helmillä olisi toivelistalla

Muumeja meiltä löytyy jo varmaan kaikki mutta niitä olisi saatava lisää. Eihän nyt mistään leikeistä tule mitään ellei ole kolmea samaa muumi peikkoa! Helmi osasi kertoa että hän haluaa 'pöö-muumin' eli mörön. Enpä tiedä olisiko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä.. 
Uusi pulkka olisi ostoslistalla, vanha on nimittäin vauva pulkka joten mimmi matkustaa jalat yli reunojen. Netflixissä ei ole muumeja, sen sijaan ollaan katsottu my little poneja ja ne nyt kiinnostaa ainakin sen verran että Helmi osasi kertoa haluavansa ponin.
Säkituolit aiotaan ostaa molemmille tytöille. Mummilassa tälläinen on ja Helmi siitä niin tykkää! Jospa peppu pysyisi penkissä kun on ihan oma tuoli niin ei tarvitse tv tasolla roikkua ja katsella ohjelmia. Oli se lahja kuin lahja niin se on ihan huippu kunhan sitä koristaa joku muumi hahmo, oli se sitten pehmolelu tai hammastahna tuubi niin tyttö on yhtä hymyä!

Joko teiltä on lähtenyt kirjeet pukille?

Insta Lately

Tulin vielä näin myöhäseen moikkaamaan teitä näiden mun viime aikaisten insta kuvien merkeissä. Instagramista mut löytää nimimerkillä nnedee !

1. Meillä asuu yksi pieni innokas leipuri, se en ole minä.. Sormen jäljistä varmaan huomaa kuka on ollut asialla. 2. Lumiukkosoppa, oi tämä ihana herkku joka sulattaa hampaatkin suusta mutta silti sitä on vaan pakko juoda♥  3. Voiko olla parempaa tapaa rentoutua sen jälkeen kun lapset on saatu nukkumaan kuin glögi, korvapuustit + posse!

1. Pikkasen olin ehkä kade tosta lämpimästä ja pehmestä nukkuma paikasta kun ite lykkäsin vaunuja vesisateessa. 2. Ihania noi vauvan varpaat, voi vitsit! 3. Bongasin toisesta blogista ihan huippu idean, nimittäin hammastahnalla voi myös tehdä kuvia ikkunoihin, ennen me ollaan käytetty lumi sprayta mutta se ei tule kysymykseenkään enään!

1. Käytiin hautausmaalla muistamassa edesmenneitä läheisiä. 2. Selfie. 3. Pakko välillä jakaa näitä meiän Pandan hölmöyksiä. Raukka ei osannut päättää kummalla tuolilla nukkuu niin nukkui sitten molemmilla ja maha roikkui ulkona.. Panda on kyllä niin omalaatuinen kissa muutenkin ettei sitä voi olla rakastamatta. 

1. Ostettiin uusi isompi sänky selvästi tätä tarkoitusta varten.. 2. Helmi leipoi taikataikinasta mummeilleen joululahjoja♥ 3. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Meillä nukkumisesta käytiin vielä jonkin aikaa sitten aivan hirveää vääntöä joka ilta, ihmettelen että tässä ollaan täysissä järjissä vielä.


Muistutuksena teille, huomenna tuolla instagramin puolella starttaa joulukalenteri !

Instagram Joulukalenteri

Viime vuonna pidin blogissa joulukalenteria mutta tänä vuonna en siihen ryhdy koska ei vaan yksinkertaisesti aika riitä sen ideoimiseen. Oon siitä kuitenkin ollut vähän harmissaan, kunnes bongasin aivan loistavan idean Home Sweet England blogista, nimittäin instagram joulukalenterin!

Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman teidän lukijoiden apua, nimittäin tarvitsen teiltä 24 aihetta tai asiaa jotka haluatte mun kuvaavan.
Kuvat tulevat mun instagram tilille mutta joulun jälkeen näette kollaasin muodossa kaikki joulukalenteriin kuvaamani kuvat myös täällä blogin puolella!

Nyt laitelkaa mulle niitä aiheita/asioita tulemaan ♥

Nacho Vuoka!

Yleensä perjantaisin meillä syödään vähän jotain "parempaa" tai ainakin erikoisempaa ruokaa, sellaista mitä ei nyt ihan joka päivä tule tehtyä. Nyt päätin kuitenkin olla laiska enkä jaksanut mitään gourmet ruokaa alkaa laittaa mutten myöskään sitä perus nakkikastiketta. Joten tadaa tänään meillä syödään nacho vuokaa!

Ohje:

400g jauhelihaa

nacho lastuja

1prk salsa kastiketta

1prk juusto kastiketta

kirsikkatomaatteja

juustoraastetta

(Unohdin kauppaan sipulin ja taco mausteen)

Laita uuni 225 asteeseen. Ruskista jauheliha ja mausta se sillä taco mausteella jonka muistat ostaa kaupasta! Me tyydyttiin kaapista löytyviin maustesiin. Lisää pannulle pilkottu sipuli, tomaatti ja salsa kastike. Voitele uunivuoka ja kerroksittain lisää vuokaan nachoja, jauhelihaseosta sekä juustokastiketta. Lopuksi laita pinnalle juustoraastetta ja paista uunissa noin 20 minuuttia.

Äidin joululahja toiveita

Rakas joulupukki, olen ollut tänä vuonna kiltti ja erityisen reipas. Joskus on ollut huonoja päiviä ja olen ollut kiukkupylly mutta eikö meillä kaikilla näitä joskus ole? Olen parhaani mukaan ollut hyvä äiti, touhunnut lapsien kanssa ja keksinyt vaikka mitä viihdykettä päiviin. Myönnettäköön että joskus väsymys vie voiton ja ollaan katseltu kotona vain piirrettyjä. Mutta aina olen yrittänyt parhaani!
Tuttuun tapaan kokeilen onneani niinkuin jokainen vuosi ja tein lahjatoive listan.

1. Treenivaatteita. Molemmat raskaudet ovat jättäneet jälkensä kroppaan ja muutaman ylimääräisen kilon, pullamössöstä puhumattakaan. Rantakuntoon 2015 projekti lähti käyntiin ja uudet treeni pökät ja paita motivoisi enemmän liikkumaan.
2. Kahvakuulat. Jotta koti treeniin saataisiin kaksinkertainen hyöty niin toivoisin jotain painoja kotiin.
3. Iittala kivituikut. Muistat varmaan kuinka paljon pidän kynttilöistä? Haluaisin lisää näitä ihania kivi tuikkuja värillä ei ole mitään väliä!
4. Hajuvesi. Lemppari tuoksu lady millionissa on enään pieni liru jäljellä.
5. Imuri! Tätä me oikeasti tarvitaan ja kipeästi. Imuri meiltä kyllä löytyy mutta varsi on niin lyhyt että jopa minä 158cm tappi imuroin selkä kumarassa. Imuri myös päätti irtisanoa sopimuksen ja jäädä eläkkeelle joten imu teho on olematon.
6. Peitot. Meidän nykyiset peitot on mahdottoman surkeat ja ohuet, joten uusille on tarvetta. Olisi ihana sujahtaa iltaisin muhkean peiton sisään tietäen ettei varpaat palele tänäkin yönä.
7. Vilukissa kun olen ja varpaat on aina kohmeessa niin toivoisin että mummini jaksaisi kutoa tänäkin jouluna mulle uudet villasukat.

Eniten toivon kuitenkin sitä että saataisiin viettää ihana, lämmin ja rakkauden täyteinen joulu perheen kanssa ♥

Millaisia lahjatoiveita teillä on? :)

Lupa Olla Väsynyt?

Tiedättekö sen fiiliksen kun aamulla heräätte kukonlaulun aikaan pirteänä, hyvin levänneenä, iso hymy naamalla ja otatte uuden päivän vastaan iloisena? Mä en ainakaan tiedä. Kukonlaulun aikaan täällä ollaan kyllä hereillä, hyvä kun ollaan päästy edes nukkumaan.
Aluksi vauva tietysti valvotti kun ei hänellä minkäänlaisia rytmejä ollut eikä noin pienellä tietystikään voi olettaa niitä edes olevan. Mutta nyt kun Henni on saanut rytmejä itselleen ja herää vain pari kertaa yön aikana syömään niin se onkin tämä taapero joka valvottaa ja urakalla valvottaakin! Iltaisin meillä käydään tahtojen taistelua nukkumaan menosta ja viimein kun Helmi luovuttaa ja käy unten maille niin minä alan tekemään omia iltapuuhia ja viimein kun pääsen sänkyyn ja saan unen päästä kiinni niin ei mene kuin puolisen tuntia kunnes Helmi aloittaa sen huuto rumban.
Koko yö menee siihen että puolen tunnin-tunnin välein laahustan Helmin huoneeseen kun mimmi huutaa äitiä kurkku suorana niin että rappukäytävässä kaikuu varmaan vielä ensi vuonnakin.
Helmi pyytää maitoa muki toisensa jälkeen ja minä sitä sinne kannan siinä toivossa että saisin nukkua loppu yön kunnolla. Enpäs saakaan, seuraavaksi huudetaan isiä ja jälleen laahustan huoneeseen ja yritän kertoa itkuiselle ikävästä kärsivälle pikku tytölle ettei isi nyt pääse tulemaan kun isi on töissä, kun nukut näin ja näin monta yötä niin isi tulee taas kotiin.
Helminhän on tietysti vaikea ymmärtää että miksi isi ei tule ja mitä kummaa se äiti nyt selittää joten sieltä se turhautuminen pursuaa sitten oikein korvista ulos ja Helmi potkii peiton ja tyynyn pois sängystä samalla kirkuen niin kovin että korvia särkee.

Loppujen lopuksi Helmi ei itsekään enään muista mistä se kiukuttelu on alkanut, ainut mitä mimmi tietää on se että äiti on ihan perseestä kun ei anna kolmen aikaan yöllä katsoa lasten ohjelmia, tämän seurauksena muumit lentää kaaressa sängystä eikä enään unilaulut saatika sylikään kelpaa. Pian huomaan että kello on puoli 8 aamulla eli on aika nousta uuteen päivään. Pian se Helmi kipittää omasta huoneestaan olkkariin katsomaan lastenohjelmia, siinä sitten laskeskelen kuinka monta tuntia sitä on itse saanut nukuttua yöllä ja totean että aivan liian vähän joten muumit saa toimia hetken aikaa lapsen vahtina ja itse ummistan silmäni vielä edes sen puoli tuntisen ajaksi.

Kovinkaan hehkeä olo ei tällä hetkellä ole. Silmäpussit roikkuu polvissa asti, silmät kirvelee väsymyksestä, naama on kalpea kuin haamulla ja kroppa tärisee univelan takia. Onneksi tämäkin on vain ohimenevä vaihe, uskon ja toivon että kohta helpottaisi.

Mutta mitä sitä kiertelemään, kai se on ihan ok myöntää että äiti on nyt vähän väsynyt..

Huristelija

Eilen kävin autokoululla sopimassa kortti asioista ja varaamassa ajotunteja. Autokoulun kävin jo talvella -11 ja inssiinkin menin mutten päässyt läpi ja siihen loppui mun autokoulu taival. Jotenkin mulle iski niin iso epävarmuus autonkäsittelystä etten uskaltanut mennä uudestaan kokeilemaan. Nyt parin vuoden tauon jälkeen ajattelin että pakkohan se kortti on saada kun sen oon kerta jo maksanutkin. Maanantaina siis kävin Lohjan autokoululla ja tälle aamulle sain jo ajotunnin! Ihana anoppi lupasi näin lyhyellä varoitus ajalla tulla katsomaan tyttöjä tuon tunnin ajaksi.
Tarkoitus oli että ajaisin vain yhden tunnin mittaisen ajon ennen inssiä, tämän aamun ajon oli tarkoitus olla se ainoa. Koko viime yön jännitin ja heräilin vähän väliä koska olin epävarma siitä muistaisinko miten sitä autoa ajetaan. Puoli 8 aikaan anoppi tuli meille ja hyvä ettei oksennus lentänyt kun kävelin autokoulun pihaan. 

Niin kuin ajattelin, kaikki meni ensin plörinäksi, sanoinkin autokoulun opettajalle kun olin penkin ja pelin saanut sädettyä että noniin nyt voinkin lähteä kotiin
Auto ei ymmärtänyt että halusin eteenpäin vaan se sammui, ehkä sitäkin väsytti niin aikaisin aamusta? Yht'äkkiä huomasin seisovani pienessä aamuruuhkassa Lohjan keskustassa, liikenne valoissa pienessä ylämäessä.. Hetken päästä olinkin jo Hanko-Hyvinkää tiellä huristelemassa 80km/h ja isossa liikenne ympyrässä valitsemassa ajo kaistaa. Peruuttelin parkkiruutuihinkin kolhimatta muita autoja. Ajoin isosta risteyksestä jota oon pelännyt aina vaikka istuisin vain apukuskin paikalla.

Ajotunti kun päättyi opettaja sanoi että olisi hyvä ottaa vielä 3 tuntia lisää. Huokasin helpotuksesta koska sitä mä tarvitsenkin! Nyt ei tarvitse jännittää sitä että mut pistetään taas inssiin puoli valmiina. Opettaja oli sitä mieltä että kytkin jalkaa täytyy hillitä, mulla toi jalka nousee välillä nopeammin kuin olisi tarvis ja oikominen täytyy saada kuriin. Ajo-opettajan sanoja lainaten et sä todellakaan mikään toivoton tapaus ole kunha korjataan noi asiat ja saadaan sulle lisää itsevarmuutta!

Tällä hetkellä oon ihan sanoinkuvaamattoman onnellinen, mulla on ehkä se kauan puhuttu kortti vuoden vaihteeseen mennessä!