Puolitoistavuotias

Kävimme neuvolassa tänään, kyllä vain tällä kertaa en unohtanut sitä, tästä käy kiittäminen puhelintani joka muistutti siitä ainakin kaksi kertaa ennen puoltapäivää. Oikeastaan tämä oli neuvola lääkärin vastaanotto mikä oli vain positiivista, saatiin Hennin korvat katsottua samalla sillä kuume ei ole vieläkään laskenut, huomenna kuitenkin tulee jo viikko tämän pöpön alkamisesta. Vointi on tytöllä kohentunut reippaasti eilisestä, täällä jaksetaan touhuta jo lähes entiseen malliin ja sen vuoksi ajattelinkin, että tämä on varmaan ensimmäinen kuumeeton päivä mutta kyllä sitä kuumetta melkein 38 astetta vieläkin on, phöh. Korvissa ei kuitenkaan ollut mitään, pientä punoitusta lukuunottamatta mutta tulehduksen merkkejä ei näkynyt ja hyvä niin.

Millainen puolitoistavuotias meillä sitten asustaa? Ainakin hyvin eläväinen ja iloinen. Touhukas ja määrätietoinen. "Minä haluan.." on varmaan päällimmäinen ajatus Hennillä koko ajan. Omatahto on löydetty eikä kompromisseja tehdä, ainakaan haluta tehdä. Henni osaa taitavasti ja täydellä itsevarmuudella heittäytyä lattialle huutamaan jos jokin ei mene niinkuin pieni mieli toivoo. Jokaisella lapsella on se jokin oma juttu, tää on varmaan meidän Hennin juttu. Huomatkaa toki sarkasmi.

Hennin puheenkehitys on ottanut harppauksen, tyttö on oppinut huimasti sanoja viimeisten kuukausien aikana, kuten äiti, mummi, kitta (kissa), tullaan, napa, vettä, nano (jano), jee, kukka, kakka, vau, namnam, ei, hyi. Kyllä näitä pikkusanoja vielä olisi riittämiin mutten nyt muista enempää. Henni on todellinen sosiaalinen arkajalka eikä mielellään mene edes mummien syliin, saatika jos on täysin vieraista kyse. Mutta jos olemme ruokakaupassa ja Henni istuu kärryissä niin jokaiselle ohikulkijalle vilkutetaan ja huudetaan "moi mooi" mutta se on kyllä varsin kamalaa jos joku pysähtyykin juttelemaan.

Henni ei tykkää vaatteista, housuista varsinkaan ja vielä vähemmän sukista. Nakupellenä on parasta olla ja sitä harmitellaan, kun äiti ei tätä ymmärrä vaan pukee ne samperin vaatteet aina takaisin vaikka juuri ne pois oltiin saatu. Napa on hurjan hauska ja Henni saattaa kuluttaa tovin itsekseen kurkkien paitansa sisään, samalla kutitellen masuansa, naurun hörötysten säestämänä tietysti. Kuralammikot on uusin ja ehkä hauskin löytö, kuumeesta viis niihin on mukava sukeltaa vatsa edellä, aina kun ulkoovi aukeaa. Korkeat paikat saa aikaan leuan täristystä mutta sängyllä on silti super kivaa hyppiä.

Neuvola korttiin rustattiin näin
"Kiukkuinen tyttö. Vasta parantumassa flunssasta. Keuhkoissa ja sydämessä ei poikkeavaa. Nielu siisti, korvissa lievää punoitusta. Vatsa pehmeä. Liikkuminen symmetristä. Paino+pituus johdonmukaista.

Sellainen 84cm ja 11kg pakkaus tämä. Usein mitä suloisin hymy huulilla mutta samaan aikaan velmuilut mielessä.