Kun lapsen tarpeilla ei ole väliä

Vietimme alku viikosta ihanan miniloman miehen kanssa Tallinnassa. Syötiin paljon, nukuttiin riittävästi ja shoppailtiin lompakko kevyemmäksi. Palaan tähän reissuun kuvien kanssa lähiaikoina mutta nyt tulin kertomaan ikävästä asiasta, joka pilasi lomamme viimeisen päivän. Jouduimme nimittäin miehen kanssa todistamaan ikävää tilannetta, kun istuimme terassilla nauttien auringon paisteesta ja odottaen laivaamme takaisin Suomeen. Ohitsemme käveli kaksi naista ja pari kymmentä metriä heidän takanaan käveli arviolta noin kolme-vuotias pieni tyttö. Tytön kasvot olivat märät itkemisestä ja hän piteli haaroistaan kiinni samalla, kun huusi pissahätäänsä (ja selvää väsymystään). Naiset eivät välittäneet vaan huusivat peräänsä ja käskivät tytön astella ripeämmin. Tunsin palan kurkussani ja nousin seisomaan. Tyttö asteli naisten luokse kädet edelleen haaroissaan ja silmät kyynelehtien. Näimme kuinka hän pissasi lopulta housuunsa. Mitä tekee tytön äiti? Huutaa lapselle ja kertoo kuinka tuhma tyttö oli ollut. Kävelin naisten luokse ja sätin heitä. Lapsi ei selvästi jaksanut kävellä. Lapsella oli vessahätä ja sen varmasti huomasi jokainen terassilla olija. Miksi et vanhempana välittänyt! Miksi nöyryytit omaa lastasi ja kerroit, että hän oli tehnyt väärin vaikka ainut väärässä olija olit sinä itse. Riisuit lapsesi keskellä ruuhkaista katua ja huusit, että hänen on käytettävä vaippaa, koska hän oli typerä ja pissasi housuunsa. Jätit lapsesi jälkeesi, itkemään. Välittämättä vihastasi jota koit minua kohtaan niin kyllä, koin velvollisuudekseni tulla sättimään sinua ja puolustamaan  lastasi. Pelkäsin agressiivisesta käytöksestäsi, että saatat jopa lyödä mutta silti jäin siihen. Toivottavasti teidän loppu loma oli parempi ja pyysit lapseltasi anteeksi omaa halveksuttavaa käytöstäsi. Jos et niin toivon, että joskus joudut vielä itse vastaavaan tilanteeseen missä koet nöyryytystä rakkaimmalta ihmiseltäsi, jotta tiedät miltä lapsestasi on tuntunut tuossa tilateessa.

Tiedän että lasten kanssa matkustelu on stressaavaa, olin itsekin juuri viikon omien tyttöjeni kanssa Turkissa, mutta koskaan ei ole mihinkään niin kiire, että lapselle puhutaan noin rumasti tai jätetään välittämättä perustarpeista. Tässäkin tilanteessa vessaan pääsy ei ollut mahdotonta, olimmehan ravintola alueella. Toivon että tämä kirjoitukseni tavoittaa sinut ja pistää miettimään omaa käytöstäsi.