Puoli kahdeksan vien Helmin sänkyynsä. Kerron, että on yö ja yöllä nukutaan. Laulan hetken aikaa. Annan halit ja pusut. Toivotan hyvää yötä ja lähden huoneesta pois.
Palaan huoneeseen minuutin päästä, kun Helmi huutaa pissa hätää. Vien Helmin kylppäriin. Vessasta Helmi juoksee hiukset hulmuten naurun säestämänä meidän sängyn alle piiloon. Kömmin sinne perässä ja yritän hyssytellä ettei Henni sattuisi heräämään. Kannan Helmin takaisin omaan sänkyynsä ja toistan kaiken saman kuin edellisessä kohdassa ^
Helmi ei malta olla huoneessaan kuin ehkä minuutin pari. Tässä vaiheessa keksitään kaikki mahdolliset keinot jotta vältyttäisiin nukkumiselta. On nälkä ja tahdotaan jugurttia, pissa painaa rakkoa, kakkahätäkin vaivaa ja kurkkua kuivaa. Sängyn alta täytyy karkoittaa möröt pois, toisinaan myös 'naapurin kissa'
Vien tytön vielä viimeisen kerran pöntölle, keittiössä annan vesilasin josta juodaan vain huikan verran ja samalla kerron, että jugurttia saadaan aamulla, kun on sen aika. Jälleen kannan Helmin huoneeseensa ja sieltä alkaa kumpuamaan turhautuminen. Helmi itkee, potkii ja rimpuilee sylissä. Sen mitä saan selvää kirkumisesta niin Helmi huutaa "ei äiti nukkuu, ei aa-aa, EI"
Pian Helmi rauhoittuu, kun kerron, että kaikki muutkin nukkuvat. Helmi kyselee jokaisen tuntemansa ihmisen läpi ja varmistaa nukkuvatko he. Isi? Jerry? Juulia? Tädit? Elian? Mummi? Setä? Vaari? Kissa? Onnu? Tuutu? Lumi? Seuraan perässä ja kerron "kyllä, Jerry nukkuu..."
Tämän jälkeen poistun huoneesta.
Hetken päästä ovella seisoo taas Helmi. Vaativampana. Hän kertoo ettei mene nukkumaan. Kannan sylissä kirkuvaa lasta ja lasken tytön sängylle. Peitto potkitaan sängystä pois ja sanotaan ettei tahdota sitä. Sanon Helmille, että nyt täytyy olla hiljaa kun muumitkin ovat kaikki nukkumassa, uni rauha on annettava! Helmi rauhoittuu ja rupeaa nimeämään kaikki muumit jotka osaa vain kertoa. Niiskuneiti, pikkumyy, muumipeikko, mamma, pappa, nipsu, mörkö, hattivatti...
Toistan edellisiä kohtia yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan...
Puolentoista tunnin jälkeen ovella seisoo väsynyt, silmät punaisena karjuva lapsi joka EI aio mennä nukkumaan. Kannan Helmin jälleen kerran sänkyyn ja sanon painokkaasti, että Helmi ei saa maalata aamulla vesiväreillä jos ei ala heti kiltisti nukkumaan. Vastaukseksi saan kantapään leukaan.
Omasta kiukusta ja turhautumisesta huolimatta lupaan laulaa vielä yhden uni laulun ja rapsutella samalla selästä.
Vihdoin Helmi on nukahtanut. Siihen meni noin pari tuntia.
Helmi nukkuu hyvin yö unet mutta nukkumaan laittaminen on ollut tälläistä tuskaa kohta jo vuoden verran. Joskus on hyvä ilta ja Helmin nukuttaminen kestää puoli tuntia, joskus on taas todella huono ilta ja me valvotaan vielä puoli 6 aikaan aamulla.
Jerellä on joku ylempi voima mukana tässä nukuttamis hommassa. Jere saa Helmin nukahtamaan tunnin sisällä aina! Niin epäreilua...
Voi Helmi =D kaikkensa yrittää. Välillä Kikkaralla on ihan samaa! Koitetaan kaikki konstit ja äidin juoksuttamiset =D
VastaaPoistaJuu yrityksen puutteesta ei ainakaan ole tietoakaan tolla meidän tytöllä!
PoistaNyt noita lapsia ei saa nukkumaan mutta joskus tulee vielä se aika kun niitä ei saa sängystä kulumallakaan pois :D
Voi ei :D Muistan ku Evelläkin oli yhessä vaiheessa se aika, että nukutin sitä silittelemällä sen pari tuntia. Ai, että se oli rasittavaa ku luulit hänen nukahtaneen ja lähit hiipimään pois "jes-ilme" kasvoilla niin tyttö pomppas salamana ylös sängystä ja alkoi huutamaan :D
VastaaPoistaOnneksi nyt Even voi vaan jättää pullon ja tutin kanssa omaan sänkyyn ja sinne se nukahtaa :D
Mua ei haittaisi nukuttaa Helmiä vaikka sen pari tuntia kunhan olisi hissukseen mutta ei kun tää kirkuu niin kimakalla äänellä että korvissa soi..
PoistaTeillä on kyllä sitten helppoa jos noin käy nukuttaminen :) Jospa meilläkin vielä joskus!
Joo on kyllä helpottanu tosi paljon onneks! :)
PoistaRatkaisu: Laitat aina Jeren nukuttamaan :D ;)
VastaaPoistaNo laittaisin ellei meiän väli matka olis 120km :D ylihuomenna on onneksi muutto niin saa isimies tämän nukuttamis homman omakseen ;)
PoistaVoi Helmi =D
VastaaPoistaMeillä ei kyl onneks tarvi nukuttaa, tytöt tietää jo iltarutiineista että kohta mennään nukkuun ja asia vain on niin=D (Vaikkei Dani sitä öisin tunnu tajuavan..)
On toi silti aika söpön kuulloista kun toinen niin kovasti yrittää ettei tarttis nukkua.. Vaikka äidille tietysti ei-niin-kivaa =D
Mäkin yritän jo tuntia ennen kertoa aina välillä että "kohta on sitten nukkumaan meno aika" mutta ei niin ei :D
PoistaVälillä itteäkin naurattaa toi Helmin temperamenttisuus mutta toisinaan kun on ite niin väsynyt, toivoisi vain että toi tyttö nukahtaisi vähän paremmin.
Kun sua oikein väsyttää niin kerro (tai vaikka TOLKUTA JA JANKUTA) itsellesi, että tämä ei kestä loputtomiin; Helmi kasvaa, ja saan kyllä sitten nukkua. Olen huomannut pientä 2 vuotiasta ilta (/yö) karkulaista nukuttaessani että sen tosiasian muistuttaminen itselleni helpottaa, auttaa jaksamaan enkä ala karjumaan että NYT NUKUT!!!!! :D typerältähän se äkkiseltään kuulostaa mutta tottahan se on että joskus lapset tulee aikuisiksi.
VastaaPoistaOlette varmasti kokeilleet vaikka ja mitä keinoja, mutta annan yhden vinkin: älä anna huomiota. Vaikka en supernannysta piittaa, yksi juttu tepsii meillä. Ekalla kerralla lauletaan iltalaulu, pusut ja hyvänyöntoivotukset. Jos/kun karkaa, vien sänkyyn ja peittelen, sanon vain "nyt nukutaan". Kolmannella kerralla vain vien sänkyyn, peittelen. Neljännellä kerralla vien sänkyyn vain. Vaikka sata kertaa, mutta en hiiskahdakaan. Ennen nukkumaan menoa vessakäynti toki ja kysyn ottaako hörpyn vettä, ja kerron että sänkyyn ei tule tarjoilua.
Kumma juttu, mutta isä saa paljon paremmin lapset nukkumaan.
Itsekään en kyllä huuda lapselle, ääntä korotan kyllä jotta saan sanottua asian painokkaammin. Ja tottahan toi on ettei tää vaihe ikuisuuksia kestä, mahdottoman pitkään kyllä vain.. luulen että isa syy tähän Helmin nukahtamis vaikeuteen on ikävä isin luokse ja se kun Helmi on vähän vilkkaampi niin se rauhoittuminen on hankalaa.
PoistaMeillä on koitettu tota että pysyn vaiti ja laitan tytön vain sänkyyn ja sen jälkeen poistun. Luulen että Helmi kokee sen jotenkin pelottavana kun aina sillon alkoi arastaen kysyä "äiti.. äiti äitiii" joten mielummin sitten yritän rauhotella jos se tuntuu paremmalta. En halua kuitenkaan että helmi tuntee olonsa hylätyksi..
Ja toi on kyllä niin jännä miten isi saa helpommin nukutettua! Jai se johtuu siitä että jere nukuttaa harvemmin niin se on sellanen kiva juttu :D
Ou nou. Kyllä tuo varmasti kuntoilusta käy. Tsemppiä!! ja pianhan saat muuton myötä siirrettyä nukuttamisrumban isille ;)
VastaaPoistaNo juu! Yhtenä iltana päätin että lasken montako kertaa käyn Helmin huoneessa ja sekosin laskuissa kun luku meni yli 40..
PoistaMutta jotenkin mulla on sellanen kutina et tää tulee parantumaan kun muutetaan :)